Joissain piireissä tätä kutsutaan kaiketi sävellystaidoksi – arviossa Wolfhorde

Julkaistu Infernossa 3/2019.

17.06.2019
Wolfhorde
Hounds of Perdition
Inverse

Jos on olemassa sellainen musiikkigenre kuin eeppinen suomimetalli, toisen levynsä julkaissut Wolfhorde istuu sen piiriin täydellisesti. Bändi lainailee vaikutteensa suoraan ja häpeilemättä Moonsorrow’n ja Finntrollin kaltaisilta kestomenestyjiltä. 

Towards the Gates of Northin (2016) omanlainen innokkuus saa väistyä kokeilullisuuden ja moninaisuuden tieltä. Nyt maalaillaan isoja kuvia kangasta säästämättä, ja alkujaan hieman turhan vaisulta vaikuttanut kokonaisuus on rakennettu täyteen pieniä jippoja, jotka aukeavat kuulijalle vain ajan kanssa. Joissain piireissä tätä kutsutaan kaiketi sävellystaidoksi. 

Melkeinpä täysin puhtaiden laulujen varassa kulkeva Hounds of Perdition on esikoiseen verrattuna todella erilainen levy, mutta muutos tuntuu luontevalta ja takuulla bändiä itseään miellyttävältä. Sen todellakin kuulee kunnianhimoa uhkuvissa kappaleissa, joista on hankala lähteä nostamaan yksittäisiä kohokohtia. 

Wolfhorden musiikillisten esikuvien jättämä vaikutus saattaa häiritä joitain kuulijoita, mutta yhtyeen omatkin jalat kantavat tarpeeksi pitkälle. Jonkun olisi aika tarjota bändille asiallista levytyssopimusta ja entistä tanakampaa tuotantojälkeä. 

Lisää luettavaa