Jo yli kaksi vuosikymmentä toiminut norjalaisbändi Drottnar on tipautellut uutta musiikkia hyvin harvakseltaan. Nyt käsillä on vasta yhtyeen kolmas kokopitkä. Tämän bändin kohdalla laatu vaikuttaa kuitenkin korvaavan määrän.
Kyseessä ei ole varsinaisesti uutuuslevy, sillä se koostuu muutamaa välisoittoa lukuun ottamatta yhtyeen kolmesta aiemmasta Monolith-ep:stä. Albumin synkeä, kantaa ottava ja nihilistisen metafyysinen tematiikka tuntuukin jakaantuneen selvästi kolmeen osaan. Sanomansa perille saattamisessa yhtye käyttää aseenaan kulmikasta ja partaveitsenterävää teknistä black metalia, jota se toimittaa kirurgisentarkalla otteella ja vahvalla visiolla.
Jonkinlaisia äärimetallin raja-aitoja tässä härnätään. Ainakaan itselleni ei tule mieleen montaa yhtyettä, joiden materiaali olisi riitasointuisuudessaan ja kurvikkuudessaan näin skarpisti laskelmoitua. Kaiken kieron poukkoilun keskellä myös kappaleiden ilkeä tarttuvuus ja hyökkäävyys on kovaa luokkaa. Materiaalin tehoa korostavat erottuvat ja järeät soundit.
Levyn kruununjalokiviksi kohoavat pirullisimmin hämmentävät Funeral of Funerals, Subterranean Sun ja Charagma, mutta muidenkin sävellysten rima pysyy varsin korkealla. Toivotaan, että bändin uutta materiaalia ei tarvitse odottaa kovin kauan.