Valtaisaan suosioon nousseen Behemothin And the Forests Dream Eternally -ep ilmestyi alkujaan 25 vuotta sitten. Kehitys noista päivistä vuoden 2020 Behemothiin on kieltämättä odottamatonta, vaikka muinaisen lyhytjulkaisun sisällä itävät siemenet kertovat näin jälkeenpäin kuunneltuna kovasta potentiaalista.
Viisibiisinen julkaisu jyrää ajalleen ominaisissa merkeissä muistuttaen esimerkiksi saman aikakauden Gorgorothista ja Immortalista omaan tyyliin toteutettuna. Yksittäisistä kappaleista Pure Evil and Hate on puolestaan selkeä kumarrus Bathoryn ja muiden vastaavien mustan metallin pioneerien suuntaan. On todella hankala kuvitella, että Behemothin tämän päivän tuotoksilta löytyisi yhtä soraisia vetoja.
Ep:n bonuksiksi lätkityt livevedot, treenikämppätykittelyt ja demotukset nostavat uusintajulkaisun laajuuden 14 biisiin ja 72 minuuttiin, mikä on aivan tolkuton määrä, kun ottaa huomioon, että koko levy koostuu viiden kappaleen kierrätyksestä. Bonuksilla saattaa olla merkitystä intohimoisimmille faneille, mutta pelkällä alkuperäispainoksen remasteroinnillakin olisi pärjätty. And the Forests Dream Eternally itsessään on vähintään puoli kirvestä kovempi julkaisu, mutta uusintajulkaisun ”ylimääräinen höttö” pudottaa arvosanaa väkisinkin alaspäin.