Katatonia – Dead End Kings

28.09.2012
Katatonia
Dead End Kings

Vuoden 2003 Viva Emptiness -levyn jälkeen tapahtui tosin jotain, mitä moni pitkäaikainen Katatonia-fani ei kyennyt hyväksymään. Yhtyeen musiikin kenties kantavin piirre, täydellisessä romahduspisteessä oleva haavoittuvaisuus sai tehdä tietä steriilille ja paikoin valitettavan tunneköyhälle musiikille.

Dead End Kings jatkaa jokseenkin samaa linjaa. Tunnelma on katatoniamaisen kaihoisa, laulaja Renksen ääni on sametinpehmeä ja kitaramatot murahtelevat uhmakkaasti kertosäkeissä. Levyn siis tunnistaa Katatoniaksi välittömästi, mutta vanha koira on oppinut myös muutamia uusia temppuja.

Yleinen tunnelma on jännittävällä tavalla soundtrackmainen, mitä alleviivataan paikoin kuultavilla sinfonisilla vaikutteilla ja erittäin massiivisella soundimaailmalla. Yhdessä kappaleessa kokeillaan myös naislaulun toimivuutta, mikä onkin hyvä ratkaisu, sillä muutoin albumi muodostuu jopa odotettua tasapaksummaksi ja aivan liian pitkäksi toimiakseen kokonaisuutena.

Katatonia on edelleen tasokas bändi, mutta yhtye nosti aikoinaan oman rimansa niin korkealle, että kun kovat biisit ja rintalastaa ahdistava paine puuttuvat, Dead End Kingsillä ei ole mitään asiaa esimerkiksi Last Fair Deal Gone Downin (2001) lohduttomiin tunnelmiin.

Lisää luettavaa