Kanadalainen Givre on melkoinen erikoisuus. Bändin musaa voisi kuvailla jonkinlaiseksi post-blackin, dsbm:n ja black gazen ristisiitokseksi, mutta biiseissä on kuultavissa myös rautalankaisemman historian havinaa sekä akustisempaa fiilistelyä.
Temaattisesti Givre vasta outolintu onkin: bändin sanoitukset kertovat katolisuuden historiasta. Tyypit eivät ole omien sanojensa mukaan kristittyjä, vaikka ovat saaneet uskonnollisen kasvatuksen.
Uuden lätyn tekstit kertovat kuuden pyhimysnaisen kärsimyksistä sekä heidän kivuliaasta jumalsuhteestaan – ja siltä levy myös kuulostaa. Biisit ovat repiviä, laulut suorastaan kärsivän tuskaisia ja tunnelma kiehtovalla tavalla pimeä.
Kristinuskon historia on äärimmäisen synkkä ja verinen, ja etenkin katolisuus on enemmän tai vähemmän ongelmallinen suuntaus pedofiiliskandaaleineen kaikkineen, joten kauhottavaa riittää.
Givre yllättää positiivisesti. Voimme toki keskustella tällaisten erikoisbändien yhteydessä black metalin todellisesta luonteesta. Givre ei sen kriteereitä täytä, mutta jätetään asia tällä kertaa kuuntelijan vastuulle. Erittäin hyvä levy.