Kinkerit, joihin heikoilla ei ole asiaa – arviossa Introtyl

Julkaistu Infernossa 4/2022.

03.06.2022
INTROTYL
Adfectus
EMANZIPATION

Mikäli lepsuilu ja leikkiminen kiinnostaa, pyydän ystävällisesti jättämään tämän levyn väliin. Nyt on nimittäin niin, että tämä meksikolaisryhmä mättää kuulijan niskaan sen verran napakkaa ja armotonta kuoloa, ettei heikoilla ole asiaa näihin kinkereihin.

Neljän naisen Introtyl tylyttää skarppia, riffivetoista ja rivakkaa death metalia esimerkiksi Krisiunin ja Hate Eternalin malliin. Introtyl vertautuu myös toiseen Etelä-Amerikan naiskuolobändiin Cryptaan, jonka musiikki rullaa hyvin samankaltaisissa, joskin aavistuksen sävykkäämmissä tunnelmissa.

Äänimaisema on selkeänkirkas ja erotteleva, jopa enemmän thrash kuin death. Myös itse musiikissa on rässin aggressiivista ravistelua, toki kuolomankelin läpi ajettuna. Armoton demppisahaus ja lähes tauoton örinä ovat sekä Adfectusin viehätys että kirous. Meno on ihailtavan hengästyttävää, mutta toisaalta siihen kaipaisi pieniä väriä antavia lepotaukoja.

Kahdeksan biisiä on juuri passelin mittainen annos tätä osastoa. Adfectus ei todellakaan tarjoa mitään uutta, mutta meno maistuu varmasti kaikille, jotka tykkä-vät nauttia death metalinsa terävänä ja vauhdikkaana ilman selkeää tarttumapintaa tai ikimuistettavia koukkuja.

Lisää luettavaa