Konstailematonta ja rehellisen jääräpäistä death metalia – arviossa Wombbath

Julkaistu Infernossa 3/2020.

Wombbath
Choirs of the Fallen
Soulseller

Jo vuonna 1990 perustettu ”Kohtukylpy” oli ensimmäisen aallon ruotsalaisen dödsmetallin möyryttäjiä, ja samalla reseptillä pusketaan myös 2020-luvulla.

Yhtye huilasi lähes pari vuosikymmentä, mutta kitaristi ja ainoa alkuperäisjäsen Håkan Stuvemark päätti kymmenisen vuotta sitten, että oli aika herättää vompatti horroksesta. Bändi luottaa kotimaansa kuolotradition konsteihin ja levyn on miksannut Tomas Skogsberg Sunlightinsa uumenissa, eli voimme arvata soundimaailman sävyt ennalta.

Choirs of the Fallen on synkeää jyräystä, jonka paletista on viskattu kaikki kirkkaat värit pohjattoman mustaan kuiluun, mitä nyt jokin kitarasoolo välkkyy välillä pimeässä. Laulaja Jonny Petterson vetää väkivahvaa joskin hieman tasapaksua örinää, kitaroissa murisee tietysti HM-2-soundi ja rumpalin blastit ovat ysärin alusta tuttua seminopeaa sorttia.

Wombbathin neljäs levy on juuri sellaista konstailematonta ja rehellisen jääräpäistä death metalia, jota haluaa aina tasaisin välein lyödä koneeseen ja heittäytyä kunnon junttaamisen vietäväksi. Bändi kompastuu kuitenkin liian pitkiin ja mielikuvituksettomiin kappaleisiin, joten genren kärkipäähän ei ole tällä suorituksella asiaa.