Tuhka, norjaksi Aske. Yhteyttä 1990-luvun norjalaiseen mustaan metalliin ei ole hankala hoksata, etenkään kun Joni ”Lord Corax” Soinin ilmaisu ammentaa paljon vanhasta Burzumista ja Darkthronesta. Eikä lainkaan huonolla tavalla!
Vuonna 2022 julkaistu demokokoelma Antologia oli kaikessa metsäisyydessään kovaa kamaa, ja Havuportaali vaikuttaa antavan mukavan vision, mistä Tuhkassa on kyse. Bändi tarjoaa korutonta, simppeliä ja sopivasti ”skenen ulkopuolella” raakkuvaa mustaa metallia, joka soi myös minimalistisin koskettimin.
Minulla ei ole aavistustakaan, onko projekti enää kasassa, mutta se ei haittaa. Itse asiassa olisi hyvä, jos Tuhka jäisi tähän! Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana kuullut bändien viimeiset julkaisut ovat olleet lähes poikkeuksetta väsyneitä ja haileita muistoja siitä, miten asiat joskus olivat.
Sopivalla tavalla käppäinen Havuportaali on yllättävän kiehtovaa kuunneltavaa. Se ei pääse lähelläkään esikuviensa loistoa, mutta imaisee mukaansa jollain ihmeellisellä tavalla. On mukavaa törmätä musaan, joka hoitaa hommansa ilman turhia korulauseita omaperäisyydestä.