Kovahko, mutta hajanainen näytös – arviossa Watain

Julkaistu Infernossa 4/2022.

17.06.2022
WATAIN
The Agony & Ecstasy of Watain
NUCLEAR BLAST

Muistan elävästi Watainin uran alkuajat parinkymmenen vuoden takaa. Hieman etäiseltä ja vaaralliselta vaikuttanut ruotsalaisbändi vyörytti pikimustaa metallia otteella, joka tuntui lupaavalta, mutta kukaan tuskin uskoi, että yhtye olisi vuonna 2022 yksi maailman suurimmista black metal -nimistä.

The Agony & Ecstasy of Watain on porukan ensimmäinen levy suurelle Nuclear Blastille, mutta se ei tuoksahda lainkaan suuremmalta tunnettuudelta. Bändi on yhä oma itsensä ja takoo mustaa metalliaan hurjalla vimmalla. Sitä voi kuulla etenkin levyn alkupuolen aggressiivisessa otteessa, joka suorastaan huutaa livesoittoa.

Kahteen osaan jaettu albumi tuo näennäisesti esiin yhtyeen kaikki puolet, jotka vaihtelevat raaimmasta takomisesta ylväimpään fiilistelyyn. Entisen The Devil’s Blood -laulajan Farida Lemouchin vierailu We Remain -kappaleessa nostaa niskavilloja pystyyn, ja kokonaiskuva olisi kaivannut enemmänkin vastaavia irtiottoja.

Watainin uusin on kovahko näytös, mutta tuntuu lopulta hieman liian hajanaiselta. Jos albumin alkupuolen pommitus olisi tiivistetty ep:n mittaan, yhtye olisi tehnyt kenties uransa kovinta jälkeä. Nyt jäädään leijumaan tilaan, jossa tarjotaan monenlaista viihdettä vähän kaikille.

Lisää luettavaa