Espanjan lahja perinteiselle heavy metalille paiskoo viidennellään tyylilleen uskollista NWOBH-pohjaista raskasta rockia.
Iron Curtain on virkaiältään parikymppinen bändi, minkä kuulee kaikesta tekemisestä hyvällä tavalla. Vaikka Savage Dawn ei tavoita yhäkään sävellyksellisiä hittikorkeuksia, genrediggari osaa arvostaa albumin laatua.
Ravenin, Riotin, Razorin, kotoisen Ozin ja alkuaikojen Running Wildin hengessä rytistelevä murcialaisnelikko soittaa nopeasti mutta tarkasti. Iron Curtain esittää periaatteessa niin sanottua käppäheviä, mutta Savage Dawnin materiaali ei kompastele tai nikottele, vaan on korkeintaan hieman etukenoista. Soundimaailma on diskanttivoittoinen ja yksinkertaisesti ilmava selkeästi erottuvine elementteineen. Siten levyn riffeistä saa eniten irti.
Parhaiten Iron Curtainin hyveet kohtaavat rivakasti rymistelevässä Devil’s Eyesissa, tiukasti pikatussa Tyger Speedissä ja tarinallisemmassa Kalashnikov 47 -massiivissa. Parhautta on myös kansikuva, jossa nahkaan ja ketjuihin sonnustautunut kypäräpäinen luuranko heiluu astalon kera.