Ruotsalaista Necrophobicia täytyy arvostaa. Jo 35-vuotinen toiminta melodisen death/blackin parissa on tuottanut kauttaaltaan hyvää jälkeä, ja mikä olennaisinta, musiikin linja on pysynyt pitkälti yhtenäisenä. Yhtyeessä on tässä mielessä paljon samaa kuin maanbändissään Mardukissa.
Kymmenes kokopitkä In the Twilight Grey on odotettua Necrophobicia. Yhtye on soittovarmuudeltaan ja taitotasoltaan pirun kovassa tikissä, ja musiikkiin on hiipinyt ehkä ripaus aiempaa enemmän mahtipontista heavy metalia. Kai tätä voi kutsua pieneksi uudistumiseksi – tai ainakin sen yritykseksi.
Valitettavasti uusi levy ei lähde aivan täysillä. Siltä puuttuvat esimerkiksi Death to Allin (2009) julmuus tai The Nocturnal Silence -esikoisen (1993) synkkä innokkuus. Parhaimmillaan albumi on loistava, mutta muuten kappaleet rynkyttävät Necrophobic-asteikkoa käyttäen paremman keskitason tietämillä.
On mukavaa todeta, että Necrophobic ei tingi linjastaan tai löysisty. Olisi silti mielenkiintoista kuulla bändin irtautuvan hetkeksi mukavuusalueeltaan. Ehkä sitten nelikymppisillä?