Brokenin syövereihin sukeltamista voisi kuvailla valtavan pyörteen nielaisemaksi joutumisella; pudotus on vauhdikas ja täynnä järkälemäisen massiivisia kuulokuvia. Fiilis on vapaan tuulinen mutta lievästi ahdistava ja pelottava.
Kitaraosastosta irtoava riffijumppa on räyhäkkää ja muodostaa konemaisten kosketinajojen kanssa levystä entistäkin metallisemman. Brokenista saa yhdessä komeasti murisevan kitaristi-vokalisti Niko Rauhalan laulutyöskentelyn kanssa mielleyhtymän ruotsalaisten In Flamesin ja Painin koukuttavimpiin kikkoihin. Melodisesta tarttuvuudesta toimii päällimmäisenä esimerkkinä kolmosraita Seed of Chaos, jossa väitän olevan vuoden 2012 tarttuvimman hevikertosäkeen.
Enpä olisi uskonut sanovani tätä ääneen, mutta Masterstroken kohdalla koneellistaminen on tehnyt pelkästään hyvää. Jos bändi osaa jatkossakin naittaa industrial metal -nyansseja perinteisten akustisten soitinten kanssa näin hyvin, bändi voi yltää melodisesti terävän sävelkynän voimin vielä vaikka minne.