Metallin ja hardcoren moniulotteinen ja tanakka synteesi – Arviossa Rebelhead

Levyarvio julkaistu Infernossa 10/2014.

15.12.2014

Rebelhead
Too Much

Falcon Crest
3_kirvesta

Rebelheadin debyytti sai osakseen hyväksyvää nyökyttelyä liki vuosikymmen sitten. Yhtyeen vetämä ”junttimetalli” oli aika lailla samaa osastoa kuin nyt: punkinkäryistä heviä, joka jytkyy hyvällä sykkeellä maaliin.

Hardcore loimottaa yhäti taustalla tuoden touhuun intensiteettiä ja räyhää. Ilmaisuun on haettu rohkeasti arvaamattomiakin ulottuvuuksia, eikä esimerkiksi kitaroissa ole valtaisaa särövallia, vaikka laulu onkin silkkaa rähinää. Jousia, urkuja ja muuta höystöä on mukana ilahduttavissa määrin. Aivan kaikki lisukkeet eivät silti ole oleellisessa osassa, nostamassa biisejä uudelle tasolle. Peukkua kuitenkin siitä, että mukana on muutakin kuin vakioräimintää.

Taidokkaasti pinoon pätkitty kymmenbiisinen alkaa jämäkästi ja antaa olettaa isompaakin otsalohkoon kohdistuvaa jymäytystä. Uhkauksista huolimatta iso kumaus jää tulematta. Paketti ei pysy kasassa aivan loppuun asti, kun vastaan tulee rockimpaa, stoneriltakin haiskahtavaa poljentoa. Tämä osasto ei vain rullaa yhtä luonnikkaasti kuin metallin ja hardcoren synteesi. Se puolestaan on kelpo kantimissa, sillä hetkittäin mieleen tulee jonkinlaisia johdannaisuusjanoja vaikkapa Refusediin (moniulotteisuuden kautta) tai Sick of It Alliin (tanakan menon takia). Mutta hyvä meininki, viimeinen niitti, vain uupuu.

Lisää luettavaa