Musiikki ei ole menneiden aikojen tasolla – arviossa Avengerin uusintajulkaisu

Julkaistu Infernossa 10/2018.

Avenger
The Slaughter Never Stops
Dissonance

Brittimetallin vauhdikkaampaa sarkaa edustavan Avengerin kaksi ensimmäistä albumia Blood Sports (1984) ja Killer Elite (1985) julkaistiin alkukesästä uusiksi jo kolmatta kertaa. Näistä ensimmäistä voisi kutsua unholaan jääneeksi pikkuhelmeksi.

Erityisesti uusioihin erikoistuneen Dissonancen päästyä vauhtiin vuorossa on bändin paluulevy, joka ilmestyi alun perin vuonna 2014 pienen Rocksectorin kautta. Ja kuten arvata ja pelätä saattaa, musiikki ei ole menneiden aikojen tasolla, ei edes ihan kivaan Killer Eliteen verrattuna.

Samaa kankeahkoa brittiheviä tässä edelleen työstetään, mitä nyt energisyys ja vauhti tuntuvat hieman vuosien saatossa hiipuneen. Mielikuvaa menneisyydestä vahvistaa entisestään versio Iron Maidenin Killersistä, joka on surullista kyllä levyn erottuvinta ja räväkintä antia.

Kansikuva ja yleensäkin koko paketointi on parantunut selvästi alkuperäiseen verrattuna. Muutoin The Slaughter Never Stops on ihan kuuntelukelpoinen joskin hieman haalistunut pastissi ajoista, jotka eivät koskaan enää palaa.