Oma visio jalostuu ja kunnianhimo kasvaa – arviossa Fer de Lance

Julkaistu Infernossa 4/2022.

27.05.2022
FER DE LANCE
The Hyperborean
CRUZ DEL SUR

Kaksi vuotta sitten ilmestynyt esikois-ep Colossus oli vakuuttava näyte pohjoisamerikkalaisten kyvystä sukeltaa Bathoryn Hammerheart- ja Twilight of the Gods -albumien eeppisiin viikinkitunnelmiin. Omaa visiota on jalostettu entisestään ja kunnianhimoakin kasvatettu, vaikka pintapuolisesti tarkasteltuna monikaan asia ei ole muuttunut.

Laulajan ääni nousee pitkähköissä biiseissä uljaana korkeuksiin, ja akustisten kitaroiden näppäily yhdistettynä säröttömiin sähköisiin syventää haikean kerronnallista ilmaisua mainiosti.

Jälki on edelleen mallikasta, kun kappaleet kuljeskelevat keskitempoisina ja rauhallisina, mutta kun Fer de Lance yrittää tehdä kokonaiskuvaa laajentavia irtiottoja, mukaan tulee kirjaimellisesti säröjä. Räväkämmässä menossa surisevat kitarat hukkuvat kauas äänimaailman horisonttiin.

Tuotannollisesti ratkaisu on outo, sillä se vain korostaa näiden osuuksien tavanomaisuutta ja turhuutta. Eipä näitä kauneusvirheitä onneksi moneen kohtaan ole kylvetty, mutta pari oikeasti toimivaa, Ad Bestiasin kaltaista taisteluhenkeä nostattavaa metalliveisua olisi tehnyt levylle hyvää.

Lisää luettavaa