Oppipoikamaisuus paistaa läpi – arviossa Dust Bolt

Julkaistu Infernossa 1/2019.

Dust Bolt
Trapped in Chaos
Napalm

Onhan tämä nyt vähän harmillista. Tykkäisin tykätä, mutta kun ei voi. Verevää thrashäystä takova saksalaisbändi toimittaa asiansa uskottavasti ja liki kaikkien hyväksyttyjen oppien mukaisesti. Pakettiin yhdistyy pikkaisen Bay Area thrashiä, crossoveria ja muutama Slayer-hetki, erityisesti moshparteissa. Riffittely on paikkapaikoin oikein jytäkkää ja mossauskohdat pistävät jalan naputtamaan lattiaa, mutta kun ei vain tunnu tarpeeksi aidolta. Tietynlainen oppipoikamaisuus paistaa läpi.

Laulujen puolipuhtaat melodianpätkät eivät oikein toimi ja tuovat mieleen Death Angelin heikoimmat hetket. Henkilökohtaisesti vaadin laulajalta vähän enemmän kuin tekorajua kurkkuääntä. Noh, olihan Dave Mustainen käninäkin korvissani aikoinaan kovaa, nyt se on lähinnä kiusallista. Tunteisiin meneviä asioita nämä.

Uskottavammalla laulajalla ja korvaamalla ajoittaisen kevytthrashäyksen ilkeämmällä asenteella Dust Bolt voisi nousta ihan uusiin ulottuvuuksiin.