Tummaa melodiaa Autopsyn maan alaiseen liejuisuuteen sekoitteleva Witch Vomit vannoo vanhan liiton nimeen. Funeral Sanctum on monella tavalla kuin malliesimerkki ikiaikaisten keinojen pintapuolisesti makoisasta käytöstä.
Kaikkea löytyy. Matalaa örinää, alavireistä kitaraa sekä orgaanisesti ja suoraviivaisesti hakkaavaa kannuttelua. Kaikki samat jutut, jotka on kuultu jo tuhanteen kertaan. No, kerta kiellon päälle, ja kellareissa möyryävä olmi hihkuu riemusta!
Jenkit hallitsevat kuolonsa pääosin nätisti. Soolo- ja melodiapuolella synnytellään paikoin hyviäkin kuvioita, mutta loppupeleissä tämäkään albumi ei jaksa kammeta itseään massojen yläpuolelle.
Levyltä löytyy liiaksi laiskasti hakkaavan blastin kyljessä kulkevaa mielikuvituksetonta riffittelyä, joka ei vie biisejä oikein minnekään. Heti kun bändi irtautuu tästä ja iskee vetävämmin vääntävää groovea pykälään, kuulija huomaa innostuvansa hieman.
Hyviä hetkiä löytyy paljon, erinomaisia aika niukalti. Kun yhtälöön lisätään tylsemmät hetket, terä tipahtaa puolivälin tienoille. Vain fanaatikoille.