Puuduttavaa laiskuutta – arviossa I Shalt Becomen uusintajulkaisu

Julkaistu Infernossa 8/2021.

I SHALT BECOME
Wanderings
MORIBUND

Ilmeisesti jonkinlaista kulttisuosiota nauttivan Wanderingsin (1998) kerrotaan olevan ”kadonnut linkki” Burzumin ja Xasthurin välillä, mikä pitää kieltämättä myös paikkansa – mikäli ainoana mittatikkuna käytetään säröistä, hidastempoista ja synkkää black metalia.

Wanderings kuulostaa hyvin stereotyyppiseltä 2000-luvun taitteen yhdysvaltalaiselta black metal -julkaisulta, mutta ei yllä lehdistötiedotteen hehkutteluista huolimatta lähellekään genrensä kärkikastia. Suurin syy I Shalt Becomen esikoisen toimimattomuuteen on yksinkertaisesti musiikin puuduttava laiskuus, joka hyydyttää jo ennen 13-biisisen levyn puoltaväliä.

Tällekin ”kulttijulkaisulle” löytyy kuitenkin selvä syy: viimeisimmän albuminsa kahdeksan vuotta sitten julkaissut kaksikko on juuri viimeistelemässä uutta materiaalia, joten mikäpä sen parempi tapa herättää yhtyeen nimi eloon kuin vanhojen kaappien kaiveleminen.

Tällä kertaa ne olisivat kuitenkin saaneet jäädä kaivelematta, vaikka levyn loppuun lisätyillä Burzum- ja Judas Iscariot -covereilla yritetäänkin saada albumille jonkinlaista lisäarvoa. Pelkäksi yritykseksi jää sekin.