Norjalaisveijarit soittavat varsin hurlumhei-henkistä musiikkia, jossa yhdistyvät perinteisen blackin, heavyn ja deathin hyveet. Soitto on raakaa ja primitiivistä, mutta vähemmän käppää kuin osasin odottaa.
Carpathian Forestin henkinen hengenheimolainen viljelee kieroa huumoria, kuten Dickslapped by Devil -tyylisistä titteleistä voi päätellä. Myös musiikin suhteen Noxium Ferus luottaa samankaltaisiin perusasioihin kuin Nattefrost ja kumppanit. Death metal -vaikutteet tosin ovat tässä enemmän pinnalla.
Yhtye ei brassaile nopeudella tai teknisellä kikkailulla, vaan tuntuu pistävän kaiken fokuksensa ilkeiden riffien luomiseeen. Niitä onkin saatu levylle varsin kiitettävä määrä. Myös kunnon kaahausta löytyy, kuten päräyttävä päätösbiisi The Conjuration of Fire osoittaa. Se ei kuitenkaan ole levyn hallitseva aspekti.
Blasphemicon ei ole mikään tajunnanräjäyttävä tai edes omaperäinen teos, mutta aivan kelpo debyyttialbumi se silti on. Katsotaan, mihin paukut riittävät seuraavalla kerralla.