Saksalaisherra Eugen Dodenhoeftin yksinään pyörittämän yhtyeen musiikki on sinfonisuudesta ammentavaa melodisen death metalin ja powerin ristikeitosta. Projektin kolmannella levyllä kuuluu kunnianhimoisen visionäärin ote. Ilmaisu ei onneksi edusta päätöntä kunnianhimoa vailla sisältöä.
Yli 20 vuotta luomuksensa kanssa taivaltaneen muusikon kynästä irtoaa varsin raikkaita ja yleviä eskapismisäveliä. Talvisella jylhyydellä pauhaavat ja kaipaavasti unelmoivat kappaleet tuovat hengeltään mieleen esimerkiksi kotimaiset Wintersunin ja Dark the Sunsin. Mollimelodioissa ja laukkaavissa riffipoljennoissa pesii muutenkin selvää suomalaisväriä.
Niinhän se on, että saksalaiset rakastavat täkäläistä metallia. Vaikutteet kuuluvat, mutta myös Dodenhoeftin oma näkemys kantaa melko hyvin. Sinfoniamatoilla kyllästetty helmeilevä tunnelmointi ja raskaammin hyökkäävä jyräys pysyvät kasassa erottuen toisinaan myös kirkkaasti edukseen. Etenkin alkupuoliskon A Symphony of Light sisältää vakuuttavasti polveilevaa atmosfääriä. Samaan ei yllä levyn tasapaksumpi jälkipuolisko, jolla kukoistavin luovuus valitettavasti taittuu.
Ensi kerralla vain hanaa loppuun saakka, ja hyvä tulee!