Sarallaan vuoden ehdotonta parhaimmistoa – arviossa Korpsesoturi

Julkaistu Infernossa 9/2020.

Korpsesoturi
Korpskrist
XTREEM

Huvitus yhtyeen nimestä hälveni lopullisesti viimeistään siinä vaiheessa, kun Korpsesoturi julkaisi parisen vuotta sitten debyyttipitkäsoittonsa. Malus Corpus oli vakuuttava avaus harkittua ja väkivaltaisesti jyräävää, raskasta death metalia, jonka pahimmat lastentaudit oli karistettu pois.

Korpskrist jatkaa samoilla linjoilla tarjoten kenties vieläkin ruhjovamman annoksen murhaavalla sykkeellä hakkaavaa kuoloa. Bändi ei edelleenkään apinoi suoraan mitään yksittäistä tyylisuuntaa tai yhtyettä, vaan homma hoituu perusasioista kasatulla ja juuri sopivasti omanlaista virettä sykkivällä otteella.

Kyllähän tästä toki vieläkin voi Sotajumalan henkeä bongailla, mutta Korpsesoturi on vielä pykälän brutaalimpaa ja hengeltään primitiivisempää toimitusta. Melodioitakin löytyy, mutta niiden tehtävänä on vuodatella vain pientä lammikkoa sinne tänne. Seinille sitä ei onneksi heitellä.

Ensikuuntelujen aikana levyn ainoaksi miinukseksi nousee sama asia kuin debyytillä, eli kappaleiden väliset erot eivät vaikuta muutamia hivenen hitaammalla tempolla runttaavia raitoja lukuun ottamatta kovin selkeiltä. Bändi turvautuu blastaukseen hieman liian herkästi, vaikka vaihdetta kannattaisi varioida dynamiikan nimissä enemmänkin.

Toisaalta mainittu ei jää tälläkään kertaa häiritsemään, sillä jumalattoman tukeva ja mehevä soundimaailma antaa turpasaunalle aivan erityistä vakuuttavuutta. Ero Malus Corpusin äänimaailmaan on selkeä.

Hieman yllättäen levyn parhaat herkut on jätetty sen loppupuolelle. Kun Helvetin vanha kiulu irtoaa lähtötelineistä, sen todellakin tuntee. Myös heti perään jyrähtävä nimiraita tekee perusteellista tuhoa. Erityismaininta voimakkaalle örinälle, joka on kauttaaltaan laatua.

Korpskrist viehättää heti ensipuraisullaan, mutta lisäkuunteluilla sen pahantahtoisen synkeästä tunnelmasta alkaa erottua tappamiseen käytettyjä sävyjä. Loppujen lopuksi ylempänä mainitsemani miinus ei siis olekaan kummoinen. Vuoden ehdotonta parhaimmistoa sarallaan.