Coloradolaisen Vipërwitchin taitoarsenaali ei tue sen musiikkityylivalintaa.
Witch Hunt: Road to Vengeance alkaa komean elokuvallisella introlla, jossa dramaattinen lukijaääni avaa levyn tarinaa taustallaan avarana soiva synthwave.
Jo eka varsinainen biisi on kakkoslaatuista US power metal -kohellusta, jossa rähisevä mies- ja kuulas naisääni käyvät dialogia kaikuisan suttuisen diskanttisoundin päälle. Biisin flow katkeaa musiikkiteatterimaiseen dialogiin. Aie on ilmeisesti syventää tarinaa, jonka juoni ehti jo hukkua suttuisuuteen. Tätä seuraa lisää syntikkavetoisia välisoittoja, kaahausta ja harrastajamusiikkiteatteria, kunnes 38 minuuttia on täynnä.
Sinänsä ihan menevistä metalliosista ei saa soundien vuoksi paljoa irti, eikä edes naislaulaja Lynx the Huntress ole järin hyvä. Sähkökitaralla tuetuissa synthwave-välikkeissä sen sijaan on niin kova meno, etten ymmärrä, miksei tyylejä yhdistetä kuin vasta toiseksi viimeisessä välisoitossa.
Lopulta levystä muodostuu skitsofreeninen mutta onneksi suht lyhyt elämys. Synahommat toimivat ja hevi on semi-ok, miksaajaa voisi pistää pataan.