Tanssien kohti tuhoa – arviossa Grave Pleasures

Julkaistu Infernossa 4/2023.

20.05.2023
GRAVE PLEASURES
Plagueboys
CENTURY MEDIA

Mainion Beastmilkin perintöä jatkavan yhtyeen vuonna 2015 ilmestynyt debyytti Dreamcrash oli pettymys, mutta vuoden 2017 Motherblood palautti postpunkkarit raiteilleen. Kuusi vuotta myöhemmin ollaan kolmannen hautanautinnon äärellä, ja kyllä kelpaa.

Kun levyn aloituskappaleessa Disintegration Girlissä lauletaan ”the end of the world”, tiedetään, että ollaan taas tutuissa maailmanlopun tunnelmissa. Grave Pleasuresin apokalyptinen jälkipunk on vuonna 2023 sekä ajankohtaista että ajatonta. Levyn äänimaisema on ihastuttavan raikas, jopa kepeän ilmava. Raskaus löytyy sanoituksista, alakulo sävelkuluista.

Plagueboys venyy vahvojen bassolinjojen curemaisista kuljetuksista ja Bauhausin kolkosta kohtalokkuudesta Lead Balloonsin Interpolin ja The Nationalin suuntaan viittilöivään nykymelankoliaan. Grave Pleasures kuulostaa omalta itseltään, vaikka kaikessa kaikuu 1980-luvun goottilainen postpunk. Mat McNerney vetää uransa upeimmat ja monipuolisimmat laulusuoritukset, ja koko paketti saa sitä myöten arvoisensa sinetin.

Plagueboys tanssittaa maailman kohti tuhoaan. Eksistentiaalinen tuska puristaa sydäntä, mutta kyynel nuolaistaan pois näkyvistä. Tämä levy on kuin synkeän yön raikastava sade, jonka alle heittäydytään kädet ja sielu auki. Maailma korventuu kovalla liekillä, mutta onpahan kunnon bileet.

Lisää luettavaa