Tässä päästellään aivan ehdassa jenkkihengessä – arviossa Enragement

Julkaistu Infernossa 6/2017.

03.12.2017
Enragement
Burned, Barren, Bloodstained
Inverse

Suomalaiset eivät ole syystä tai toisesta erityisen hanakasti tylymmän death metalin perään. Pehmeämpi materiaali ja melodiat jylläävät, mutta jyrkempää kuolomättöä esittäviä bändejä ei putkahda pinnalle turhan usein. Toista pitkäsoittoaan julkaiseva Enragement onkin mielenkiintoinen tapaus, sillä tässä päästellään aivan ehdassa jenkkihengessä.

Örinästä ja ärinästä vastaa peräti kolme kurkkua, ja työskentely on kiitettävän monipuolista. Kappaleet ovat sekä suorempaa vanhakantaista murjomista että teknisempää kulmittelua yhdistelevää mättöä, johon on sekoiteltu hienoisesti myös muita äärimmäisempiä metallimausteita.

Täysin suoria vertailukohtia mieleen ei nouse, mutta Cannibal Corpse, Suffocation ja kumppanit on tullut taatusti kuunneltua. Näihin nojaaminen olisi kuitenkin liian yksinkertaistavaa, sillä mukana on myös reilusti kokeilevampaa otetta. Osa kitararaidoista ja riffittelyistä on melkoista seikkailua. Ruotsalaisvärityksiä tai melankoliaa kiekolta on turha haeskella.

Ylimääräisiä katkoja ja kulmia karsimalla Burned, Barren, Bloodstained olisi varmasti astetta tarttuvampi kiekko. Toisaalta se olisi myös astetta tavanomaisempi, sillä näillä asetuksilla voidaan puhua jopa hienoisesta omaperäisyydestä. Bändin tapa yhdistellä maltilla käytettyä melodisuutta ja sooloja brutaaliin murskaamiseen käy hyvin ilmi vaikkapa videobiisinäkin julkaistusta Blood for the Sun Godista. Kiero ja pirullisesti vääntävä raita nousee yhdeksi levyn kohokohdista.

Rumpalin tapa varioida blastausta sekä vuoro- että tasamättönä ansaitsee myös kiitosta. Soitto on muutoinkin kauttaaltaan toimivaa, ja kun päälle on lätkäisty raskas ja eri soittimet hyvin esille tuova soundi, niin ei tässä nyt kauheasti kehtaa nyrpistellä.

Lisää luettavaa