Tätä on kunnon death metal – arviossa Memoriam

Arvio on julkaistu Infernossa 3/2017.

16.05.2017
Memoriam
For the Fallen
Nuclear Blast

Se oli kuulaan syyskuun viilenevä ilta. Ilmassa oli jo aavistus saapuvasta talvesta, vaikka auringonkajo antoi lämmöllään toivoa pidentyneestä kesästä. Avasin läppärini selatakseni viimeisimmät otsikot. Uutinen iski arkisena, toteavana, lopullisena: Bolt Throweria ei enää ole. Siitä alkoi syys.

Brittideathin suuryhtye ampui viimeiset kunnianlaukauksensa ja laittoi torrakot komeroon rumpali Martin Kearnsin liian aikaisen menehtymisen vuoksi. Solisti Karl Willettsin rintaan jäi kytemään vanha polte. Hän päätti perustaa Memoriamin kouluaikojensa ystävän, Bolt Throwerin alkuperäisrumpalin Andrew ”Andy” Whalen kanssa. Ryhmä täydentyi Benediction-basisti Frank Healyllä ja Cerebral Fix -kepittäjä Scott Fairfaxillä. Ensin soitettiin vanhoja klassikoita covereina, sitten alkoi syntyä omaa materiaalia.

Yhteistyön hedelmänä kuullaan nyt For the Fallen, ”Kaatuneille”. Menneessä ei vellota, vaikka keinot ovat perinteiset.

Ensiksi on ihmeteltävä seikkaa, että Andy Whale ei ole soittanut aktiivisesti yli 20 vuoteen. Nyt rumpu saa iskua kuin …For Victoryn (1994) aikaan. Sitten arvostusta herättää Willettsin ulosanti, joka on satojen keikkojen käheyttämä. Memoriamin voisi helposti olettaa olevan kevyt- Bolt Throweria, mutta se on kaukana sellaisesta, häpäisystä.

For the Fallenin äänimaisema on erittäin painostava. Willettsin tulkinta on miksattu tarkoituksellisesti pintaan. Tässä me olemme. Tuosta teille kunnon riffit, tuosta painostavat väliosat, tuosta sodan irvokkuutta kuvaavat rivit. Tätä on death metal.

Corrupted System, Resistance… Maininta taantumuksesta, ja vanhat punkkarit tunkevat keskarin sieraimestasi sisään. Levyn päättää Last Words, luonnollisesti. Se on samaan aikaan surumielinen, raskas ja toivoa herättävä. Sitten kaikuvat taistelun äänet, ja kaiken luulee olevan ohi. Mitä vielä: epilogi marssii rauhallisen raskaasti kuin Dan Seagraven upean kansikuvan hautajaissaattue. Taustalla sota voi olla vielä todellisuutta, mutta ehkäpä se on vain ote toisesta ajasta?

Se mikä on nyt, on menetyksen hinta nykyisyydessä. Kuoleman läpiajama kalsea säie valoa. Ottakaamme se avosylin vastaan.

Lisää luettavaa