Vertaistaan hakevan metallimuusikon uransa seitsemännen sooloalbumin hiljattain julkaissut Bruce Dickinson tekee ja tulkitsee raskasta rockiaan kuten 65-vuotiaan suusyövästä toipuneen laulajan olettaisikin.
The Mandrake Project on ensimmäinen Dickinson-levy 19 vuoteen, ja oikeastaan täsmälleen sellainen kuin miehen taiteellisesti monenkirjava historia edellyttää. Levy on vanhaa kierrättävä, sopivasti kokeileva ja hitusen kujeileva kymmenen kappaleen paletti. Se on myös täysin linjassa sen suhteen, mitä Dickinsonin pääbändi Iron Maiden on viimeisen vuosikymmenen aikana tehnyt. Jos odotit uutta Accident of Birthiä tai The Chemical Weddingiä, todennäköisesti petyt.
The Mandrake Projectin huiput ovat ykkössinkku Afterglow of Ragnarok, sitä peesaavat kasarikaikuinen Many Doors to Hell ja Rain On the Graves sekä albumin päättävät tarinallisen mahtipontiset Shadow of the Gods ja Sonata.
The Chemical Weddingin jälkikaikuja kuullaan raskaasti riffitellyssä Mistress of Mercyssä. Levyn ilman muuta kekseliäin kappale on western-verhottu Resurrection Men, joka kuitenkin sakkaa aivan liian laveisiin ja äkkivääriin laulunuotteihin.