Vyöryy eteenpäin oman epämääräisen ja huuruisen grooven ohjaamana – arviossa Megalith Levitation

Julkaistu Infernossa 10/2021.

16.01.2022
MEGALITH LEVITATION
Void Psalms
AESTHETIC DEATH

Kosmisiin sisämaailmoihin tähtäävä Megalith Levitation ei turhaan hötkyile sävellyksissään. Yhtyeen hitaasti mutta määrätietoisesti vyöryvä stoner doom on painokasta, mutta ei kuitenkaan liian kulmikasta. Venäläistrion toinen albumi sisältää ainoastaan neljä kappaletta, mutta se mikä määrässä hävitään, voitetaan pituudessa. Ainoastaan yksi kappale kestää alle kymmenen minuuttia.

Vaikka Void Psalms suoltaa pihalle melko matalia taajuksia, se sisältää muutakin kuin pelkkää pörinää. Kappaleet tuntuvat ilmavilta ja niissä on vahvan ritualistista, jopa mantramaista otetta. Mielikuvaa vahvistavat laulaja-kitaristi SAA:n transsinomaiseen tilaan pakottava hypnoottinen laulutyyli.

Vaikka Megalith Levitationin musiikki on melkoista junnaamista, se ei tunnu polkevan paikoillaan. Kappaleet vyöryvät eteenpäin oman epämääräisen ja huuruisen groovensa ohjaamina. Levyllä on omanlainen, omituinen mutta miellyttävä flow’nsa.

Tasaisen laadukkaan teoksen päättää levyn ”kepein” kappale Last Vision, jolla kuullaan Anton Maximovin tyylikästä saksofonisooloilua. Sitä jäin kaipaamaan tälle levylle enemmänkin.

Lisää luettavaa