Vegehipin tahi lihanraatelijan feta-tomaattirisotto

27.02.2009
Kuva:
Tarpeet:
  • 2 rkl öljyä
  • 3 dl riisiä
  • 7 dl vettä
  • 1,5 kasvisliemikuutiota
  • 1tl basilikaa
  • 1–2 valkosipulinkynttä murskattuna
  • 1 sipuli
  • 1 vihreä paprika
  • 1,5 dl mustia oliiveja
  • 150 g kirsikkatomaatteja
  • 150 g fetajuustoa
  • …sekä suuntautumisesta riippuen n. 400 g broilerin-, naudan- tai possunsuikaleita
Jos keittiössä häärää hyvä alaston kokki, käsitellään siellä todennäköisesti joko raakaa lihaa tai munia. Monikanttori Eve Kojon (myGRAIN, Ablaze in Hatred ja Draugnim) kokkaillessa raaka-aineet ovat kuitenkin hieman toisenlaiset.
  1. Kuumentaa öljyn. Lisää riisin ja hämmentelee hetken, jotta rasva imeytyy riisiin. Ottaa slipoverin pois.
  2. Lisää veden, liemikuutiot, basilikan ja valkosipulin. Antaa kiehua hiljalleen kannen alla 10 minuuttia. Tässä välissä lihanraatelija ehtii mukavasti kypsentää valitsemansa lihat paistinpannulla, vegehippi puolestaan ottaa huikkaa valitsemastaan napanderista.
  3. Viipaloi sipulin, paprikan, oliivit (suosin valmiiksi viipaloituja, olenhan laiska) ja tomaatit, kuutioi fetajuuston (suosin… no, tiedättehän).
  4. Lisää sipulin, paprikan ja oliivit. Jatkaa kypsentämistä 5 minuuttia.
  5. Lisää lopuksi fetan ja tomaatit. Vegehippi tyytyy tähän ja päätyy ottamaan lisää huikkaa, lihanraatelija lisää sekaan valitsemansa lihat. Sitten kuumentaa hän koko satsin ja koristelee basilikalla. Avot!
Even oma luonnehdinta: ”Bongasin ohjeen ammoisina aikoina jostakin aikakauslehdestä, jonka nimi on sittemmin painunut unholaan. Suurena fetajuuston, valkosipulin ja risoton ystävänä olin suorastaan pakotettu kokeilemaan reseptiä, josta on vuosien saatossa tullut kiinteä osa alituista sykliä kiertävää kotimenuani. Kyseistä reseptiä hyödyntämällä on valloitettu pahimpienkin misantrooppien sydämet, joten suosittelen lämpimästi. Sapuska on alun perin täysin vegeosastoa, mutta sopii myös lihansyöjäväestölle, jahka muistaa lisätä makunsa mukaiset lihasetit joukkoon. Näinkin solidaarinen reseptivalinta tällä kertaa, koska eräs bänditovereistani ei lihaan suostu koskemaan. Eikä nyt ole kyse siitä myGRAIN:in rastahipistä, te senkin ennakkoluuloiset pitkätukat!” Megan tuomio: ”Risotot ovat äärimmäisen helppoja kokattavia, koska periaatteessahan niissä heitetään kypsät ainekset kattilaan, sekoitetaan ja valmista tulee. Risotoillahan ei sitten ole niin mitään tekemistä SA-INTistä tutun, noppasopaksikin kutsutun riisin, kasvisten ja nöttköttin (nöde) sekoituksen kanssa. Nautiskelijoita varten kaupoista löytyy jopa erillistä risottoriisiä, mutta perinteiselläkin pärjää vallan hyvin. Vaikka naiset ja hippipöperöt mukavia ovatkin, testikokkaus suoritettiin punaisena lihansyöjän versiona lisäämällä kokonaisuuteen aiemmin itse marinoidut naudan suikalefileet ja vaihtamalla vihreä paprika punaiseen. Välimeren alueella kasvavat jäniksenpapanahedelmät jätettiin myös pois, koska niitä ei oman käsitykseni mukaan ole ihmisravinnoksi sellaisenaan tarkoitettu.mega_low Näillä pienillä muutoksilla tuloksena oli nopea, helppo ja mikä tärkeintä maukas mättö, josta riittää mahantäytettä isolle kokille tai pienelle porukalle. Salaattijuusto eli feta antoi tähänkin ruokaan oman mehukkaan lisänsä, ja pikanttia aromia voi hakea käyttämällä esimerkiksi valmista öljymarinadissa lilluvaa salaattijuuston ja aurinkokuivattujen tomaattien sekoitusta. Ja ei kun syömään!” Heavy Cooking Club on Infernon oma ruokakerho, jota vetää lehden sivuilla tutkiva kulinaristi Miika “Mega” Kuusinen. Raskas musiikkimaku vaatii raskaat ruoat!

Tarpeet:

  • 2 rkl öljyä
  • 3 dl riisiä
  • 7 dl vettä
  • 1,5 kasvisliemikuutiota
  • 1tl basilikaa
  • 1–2 valkosipulinkynttä murskattuna
  • 1 sipuli
  • 1 vihreä paprika
  • 1,5 dl mustia oliiveja
  • 150 g kirsikkatomaatteja
  • 150 g fetajuustoa
  • …sekä suuntautumisesta riippuen n. 400 g broilerin-, naudan- tai possunsuikaleita

Jos keittiössä häärää hyvä alaston kokki, käsitellään siellä todennäköisesti joko raakaa lihaa tai munia. Monikanttori Eve Kojon (myGRAIN, Ablaze in Hatred ja Draugnim) kokkaillessa raaka-aineet ovat kuitenkin hieman toisenlaiset.

  1. Kuumentaa öljyn. Lisää riisin ja hämmentelee hetken, jotta rasva imeytyy riisiin. Ottaa slipoverin pois.
  2. Lisää veden, liemikuutiot, basilikan ja valkosipulin. Antaa kiehua hiljalleen kannen alla 10 minuuttia. Tässä välissä lihanraatelija ehtii mukavasti kypsentää valitsemansa lihat paistinpannulla, vegehippi puolestaan ottaa huikkaa valitsemastaan napanderista.
  3. Viipaloi sipulin, paprikan, oliivit (suosin valmiiksi viipaloituja, olenhan laiska) ja tomaatit, kuutioi fetajuuston (suosin… no, tiedättehän).
  4. Lisää sipulin, paprikan ja oliivit. Jatkaa kypsentämistä 5 minuuttia.
  5. Lisää lopuksi fetan ja tomaatit. Vegehippi tyytyy tähän ja päätyy ottamaan lisää huikkaa, lihanraatelija lisää sekaan valitsemansa lihat. Sitten kuumentaa hän koko satsin ja koristelee basilikalla. Avot!

Even oma luonnehdinta:

”Bongasin ohjeen ammoisina aikoina jostakin aikakauslehdestä, jonka nimi on sittemmin painunut unholaan. Suurena fetajuuston, valkosipulin ja risoton ystävänä olin suorastaan pakotettu kokeilemaan reseptiä, josta on vuosien saatossa tullut kiinteä osa alituista sykliä kiertävää kotimenuani. Kyseistä reseptiä hyödyntämällä on valloitettu pahimpienkin misantrooppien sydämet, joten suosittelen lämpimästi. Sapuska on alun perin täysin vegeosastoa, mutta sopii myös lihansyöjäväestölle, jahka muistaa lisätä makunsa mukaiset lihasetit joukkoon. Näinkin solidaarinen reseptivalinta tällä kertaa, koska eräs bänditovereistani ei lihaan suostu koskemaan. Eikä nyt ole kyse siitä myGRAIN:in rastahipistä, te senkin ennakkoluuloiset pitkätukat!”

Megan tuomio:

”Risotot ovat äärimmäisen helppoja kokattavia, koska periaatteessahan niissä heitetään kypsät ainekset kattilaan, sekoitetaan ja valmista tulee. Risotoillahan ei sitten ole niin mitään tekemistä SA-INTistä tutun, noppasopaksikin kutsutun riisin, kasvisten ja nöttköttin (nöde) sekoituksen kanssa. Nautiskelijoita varten kaupoista löytyy jopa erillistä risottoriisiä, mutta perinteiselläkin pärjää vallan hyvin.

Vaikka naiset ja hippipöperöt mukavia ovatkin, testikokkaus suoritettiin punaisena lihansyöjän versiona lisäämällä kokonaisuuteen aiemmin itse marinoidut naudan suikalefileet ja vaihtamalla vihreä paprika punaiseen. Välimeren alueella kasvavat jäniksenpapanahedelmät jätettiin myös pois, koska niitä ei oman käsitykseni mukaan ole ihmisravinnoksi sellaisenaan tarkoitettu.mega_low

Näillä pienillä muutoksilla tuloksena oli nopea, helppo ja mikä tärkeintä maukas mättö, josta riittää mahantäytettä isolle kokille tai pienelle porukalle. Salaattijuusto eli feta antoi tähänkin ruokaan oman mehukkaan lisänsä, ja pikanttia aromia voi hakea käyttämällä esimerkiksi valmista öljymarinadissa lilluvaa salaattijuuston ja aurinkokuivattujen tomaattien sekoitusta. Ja ei kun syömään!”

Heavy Cooking Club on Infernon oma ruokakerho, jota vetää lehden sivuilla tutkiva kulinaristi Miika “Mega” Kuusinen. Raskas musiikkimaku vaatii raskaat ruoat!

Lisää luettavaa