Ei armoa yleisölle eikä maksoille – Black Royal Euroopassa, kiertuepäiväkirja osa 1

Tamperelainen Black Royal kiertää parhaillaan Eurooppaa 14.2. julkaistun Firebride-albuminsa tiimoilta. Matka alkoi Tampereelta ja vie yhtyeen lopulta Varsovaan, jonne kiertue päättyy 24.2. Seuraavassa laulaja Rikun kiertueraportti rundin ensimmäisiltä etapeilta Suomesta ja Saksasta. Mukana matkassa ovat ruotsalainen Diabolical sekä puolalainen Devilish Impression.

Black Royal yhdessä koossa jossain päin Puolaa

Perjantai 14.2. – Dog’s Home, Tampere

Levyn julkkarikeikka oli mahtava kiertueen aloitus ja kun vielä saatiin omat suosikit soittamaan eli Grave Siesta ja Holy Life, niin hommahan oli enemmän kuin buenissimo. Lahti/Helsinki-ukot ovat juuri sitä valioporukkaa, joiden kanssa näitä hommia haluaa tehdä! Huipun hauskaa toimintaa naavapartojen kanssa koko ilta putkeen ja loppuunmyyty venue kestitsi meitä hellällä kädellä.

Mutta ei lepoa syntisille vaan roudauksen täyteinen logistinen siirtymä suoraan keikalta kämpälle, mistä haettiin mukaan pienempi vaan ei vähäisempi kalusto tulevaa kiertuetta varten. Väsymystä emme suvaitse millään muotoa, vaikka rappeutuneet ruhomme sitä jo vaativat.

Lauantai 15.2. –  Muggefug, Cottbus (Saksa)

Hieman hektinen siirtymä aamuyöstä lentokentälle antoi myös jäsenistölle mahdollisuuden ottaa itsestään ja bändiyhteisöstä vastuuta ja tämä tuli hoidettuakin kirkkain arvosanoin lähtöportille saakka. Turbulenssin täyteinen välikuolema Riikan lentoasemalla parin pikantin Corona-oluen saattelemana ja ilmojen teille taas matkamme kävi.

Berliinissä olikin vastassa jo Ruotsin ja Puolan pojat, jotka osoittautuivatkin  heti kättelyssä mainioiksi veikoiksi. Tosin tässä vaiheessa oltiinkin jo kuultu kiertuebussin olevan korjaamolla ja nyt liikkuisimme pienemmällä varabussilla ensimmäiselle keikalle. Piakkoin matkan edetessä tämä mutkistuikin enemmän tiedon tullessa, ettei alkuperäistä bussia saadakaan korjattua ajoissa, vaan ehkä seuraavan viikon keskiviikoksi, jos silloinkaan. Kiertuemanagerin posket alkoivat jo hieman punertaa hänen etsiessään ratkaisua asiaan. Tässä vaiheessa ajattelimme, että on viisainta pysyä hiljaa ja poissa jaloista sekä keskittyä olennaiseen eli juopotteluun.

Muggefug onkin silti mukavan oloinen keikkapaikka, siis jos pitää elementtikerrostalolähiön kellarista. Paikka on kumminkin hyvä ja saamme nautiskella muiden soundcheckeistä, jotka vyöryvät päällemme muhkealla arsenaalilla. Selkeästi ammattilaisia matkassa, toteamme yhdestä suusta. Saas nähdä, miten oma death-blues uppoaa bläkkisyleisöön. Puoli kahdeksalta paikanpäällä ei ole kuin kourallinen ihmisiä ja kiireisestä aikataulusta huolimatta saimme jonkunmoisen soundcheckin tehtyä.

Kiertueen ensimmäinen veto jätti bändiin ristiriitaisen olon: joku oli tyytyväinen ja toiselle jätti taas toivomisen varaa. Silti kaikesta säädöstä huolimatta annamme itsellemme arvosanan 8- ja muistutuksen, että äänimiehen kanssa on vielä savottaa tekemättä yhteisen hyvän aikaansaamiseksi. Valitettavasti illan edetessäkään ei saksalaisyleisö löytänyt paikalle, vaikka pääbändit vetivätkin erittäin hyvät keikat. Backstagella on tällä kertaa suihku, joten mahdollisuus peseytymiseen otetaan vakavasti kaikkien toimesta.

Sunnuntai 16.2. – JKZ Basta, Görlitz (Saksa)

Yöllä otimme ns. löysät pois seurueen kanssa ja tutustuimme porukkaan hauskanpidon merkeissä. Hienoa ryhmää ja vihdoin myös eteläkorealaisista saatiin ujous taltutettua yhteisen alkoholinkulutuksen johdolla. Bussisäätöön saatiin onneksemme väliaikainen ratkaisu ja matka jatkuu kohti seuraavaa klubia.

JKZ Basta tuntuukin mukavalta paikalta hermeettisen 1100-luvulla rakennetun goottikirkon juurella aivan Saksan ja Puolan rajajoen vieressä. Hipit ja punkit pyörittävät paikallista versiota Vastavirta-Klubista ja hommahan toimii. Suhteellisen pieni lava, mutta eiköhän tännekin tunnelmaa aikaiseksi saada. Illan edetessä väkeä saapui hyvin paikalle ja kaikilla on mukavaa. Tällä kertaa myös me onnistuimme hyvin eikä armoa annettu edes maksoillemme – kiitoksia vaan runsaalle takahuonetarjonnalle. Kiireisen soundcheckin jälkeen myös äänimies onnistui upeasti ja keikka tuntui uppoavan vielä harvalukuiselle saksalaisyleisölle.

Kolmannen päivän lopuksi yövytäänkin hotelliin ja kyllä kelpasi painaa pää untuvatyynyyn. Rumpalimme tosin eksyi puolalaisten huoneeseen jatkoille ja nukkuminenhan onkin yliarvostettua puuhaa.

Teksti: Riku, kuvat: Black Royal

Cottbusin Muggefug-klubin ovella.
Toimintaa Muggefugin takahuoneessa.
Bastan sisäänkäynti.
Basta-klubin kantiksia iltaa viettämässä.
Merkkaritiski Basta-klubilla.
Mies ja Halford-tatuointi.