Hirviöt saapuivat Helsinkiin – kuvat ja raportti Lordin keikalta Tavastialta

Lordi - Tavastia, Helsinki, 8.12.2022

09.12.2022

Teksti ja kuvat: Elli Muurikainen

Lordilla on erikoinen maine hevibändinä. Ulkomailla yhtye nauttii suurta suosiota, mutta Suomessa tilanne ei ole aina ollut yhtä valoisa. Lordia on pidetty esimerkiksi lasten bändinä ja nolona vitsinä. Syytä tuskin tarvitsee mainita.

Väitän, että bändin dissauksessa on kyse ennakkoluuloista ja parin (hyvän!) kappaleen perusteella tuomitsemisesta. Lordin kolme ensimmäistä levyähän ovat aivan timanttia. Väliin mahtuu kaikenlaista, mutta ihan viime vuosinakin on tullut helkkarin kovia biisejä. Livenäkin bändi on aivan loistava. Mieleen on painunut etenkin Sweden Rock vuonna 2016, kun porukka soitti valtavalle ihmismerelle keskellä kirkasta päivää.

Miltä näyttää bändin suosio Suomessa nykyään? Torstain Tavastian-keikan perusteella aika perkeleen hyvältä. Ilta ei ollut ennakkoon loppuunmyyty eikä ohjelmaan kuulunut lämppäriä, mutta tupa oli silti käytännössä täysi.

Tämä oli 47-päiväisen Euroopan-kiertueen kolmanneksi viimeinen keikka ja samalla rundin ensimmäinen Suomen-esitys. Porukka on kiertänyt ties mitä maita ja kaupunkeja lokakuusta asti, mutta ainakaan väsymyksenä se ei näkynyt. Ainoastaan suomenkieliset välispiikit tuntuivat aluksi vähän vaivaannuttavilta (kuten Mr. Lordi itsekin totesi), mutta illan mittaan niistä tuli ihan hauskaa hupia. Bändi sai yleisön suorastaan karjumaan yhtä hokemaa joka välissä koko loppukeikan ajan – ja ihan vain siksi, että tämä hokema tarkoittaa kuulemma saksaksi ilmausta ”ime persettä”.

Lordi antoi malliesimerkin siitä, miten uuden levyn kiertue tulisi hoitaa. Tässä tapauksessa uusi levy ei toki ole mikään tavallinen tapaus vaan seitsemän albumin paketti, ja sekin ”jo” vuoden vanha. Keikalla esitetyistä 16 kappaleesta yhdeksän oli poimittu tältä Lordiversity-kokonaisuudelta. Valtaosa näistä biiseistä oli itselleni tuntemattomampia, ja silti lähes kaikki upposivat livenä aivan loistavasti. Etenkin aloitusbiisi Abusement Park oli nappivalinta.

Jos ja kun niitä pakollisia soolotaukoja on oltava, Lordi oli jotenkin onnistunut tekemään niistäkin melkein kiinnostavia. Sen sijaan, että yksi hirviö esitetään spottivalossa sahaamassa soittimellaan jotain ei-niin-omaperäistä, soolojen aikana oikeasti tapahtuu jotain. Lavalla pyöri tummiin pukeutuneita hahmoja, jotka esimerkiksi pistivät kitaristin jonkinlaiseen sähköistettyyn sarkofagiin. Show-elementit olivat koko ajan mukana kaikessa. Rumpusooloonkin oli sisällytetty tuttu sirkusmelodia, ja olivathan ne tuplabasarien edessä pyörivät härvelitkin aika komeat.

Mr. Lordi puolestaan operoi milloin savua ampuvan tykin tai tekoverta suihkuavan sirkkelin kanssa. Konfettiakin levitettiin ainakin kahdesti. Kaikki olennaiset puvusteet kuten nukkumatin lakki Blood Red Sandmanissä ja Mr. Lordin selästä nousevat siivet olivat odotetusti mukana. Merry Blah Blah Blah’ssa osa bändistä veti päähänsä tonttulakit. Sinänsä ymmärrän biisivalinnan – joulu on tulossa ja näin, mutta toiseksi encoreksi se oli tylsä poiminta.

Vanhoja biisejä olisi aina tietysti kiva kuulla, mutta tässä asetelmassa niitä ei oikeastaan osannut edes kaivata. En voi sanoa mitään pahaa soitosta, enkä kyllä oikein esiintymisestäkään. Lordin teatraaliset lavasteet hädin tuskin mahtuivat Tavastian lavalle, mutta pelkästään niistä tuli heti erilainen tunnelma kuin ”peruskeikasta”. Siihen vielä päälle nämä sirkkelit ja muut. Täytyy antaa erityismaininta myös bändin uudelle kitaristille. Kone-niminen hahmo liittyi bändiin vasta tänä vuonna, mutta tyyppi oli ehkä illan hauskin esiintyjä. Etenkin Believe Me -diskobiisin aikana kaveri veti niin törkeitä tanssiliikkeitä YMCA:sta lähtien, ettei sitä katsoessa olisi voinut mitenkään olla pahalla tuulella.

Eipä tässä voi kuin jälleen kerran todeta, että tämä bändi saisi heittää klubirundeja Suomessa huomattavasti useammin.

Settilista: Abusement Park / Would You Love a Monsterman? / Victims of the Romance / Demon Supreme / Rumpusoolo / Blood Red Sandman / Carnivore / Bassosoolo / Abracadaver / Borderline / It Snows in Hell / Magistra Nocte / Down With the Devil / Believe Me / Kitarasoolo / Devil Is a Loser // Encore: Who’s Your Daddy? / Merry Blah Blah Blah / Hard Rock Hallelujah

Lisää luettavaa