Inferno vietti viikonlopun Ruissalossa – Ruisrockin viisi metallisinta hetkeä

Diablo, Ruisrock 2016
Kuva: Vesa Siltanen

Inferno löysi tiensä myös sääjumalten suosiossa kylpeneeseen Turun Ruissaloon, jonne löysi kaiken kaikkiaan yli 100 000 kävijää.

Vaikka Ruisrockia on kritisoitu rockin puutteesta, eikä viikonlopun aikana ainakaan metallimusiikkia liiemmin tarjottu, kyllä tarjonnasta muutakin löytyi kuin EDM:ää ja diskojytää, kun oikein tarkkaan katsoi. Varsinkin pienempien lavojen tarjonnassa oli paljon sitä paljon peräänkuulutettua rokkia.

Seuraavassa toimittajan listaamat viisi ”metallisinta” hetkeä/asiaa, jotka nähtiin ja kuultiin Ruisrockissa 7.–9. heinäkuuta 2016.

Ei se määrä, vaan se laatu

Apocalyptica, Ruisrock 2016
Apocalyptica, Ruisrock 2016

Kuten jo todettiin, ei tänä vuonna varsinaisia metallibändejä kovin montaa Ruisrockissa nähty. Mutta ne muutamatkaan eivät pettäneet vaan toimittivat takuuhyvät keikat. Diablo paiskoi Rantalavan auringossa ehkä parhaimman vetonsa, jonka olen bändiltä tänä vuonna todistanut. Stam1na pyöritti pittiä vimmatusti Teltassa. Samoin Apocalyptica keräsi runsaasti väkeä samaisen teltan uumeniin myöhemmin.

Santa Cruzin tuplakeikka

Santa Cruz, Ruisrock 2016
Santa Cruz, Ruisrock 2016

Oli helsinkiläisorkan musiikista mitä mieltä tahansa, on porukan työmoraalille pakko nostaa hattua. Yhtye veti ensin sovitun keikkansa isolla Niittylavalla lauantaiaamupäivällä, mutta D-A-D:n peruttua iltapäivän keikkansa (syynä basisti Stig Pedersenin sairastuminen) tarjosi Santa Cruz auttavan kätensä ja paikkasi tanskalaisten jättämän aukon.

Pienessä Merilavan teltassa olikin paljon päälavaa parempi meininki ja Santa Cruz oli enemmän kotonaan intiimimmässä ympäristössä. Kuuluipahan settiin myös kourallinen covereita, kuten Alice in Chainsin Man in the Box, Guns N’ Rosesin Sweet Child o’ Mine sekä Pete Parkkosen featuroimana vedetty Lenny Kravitzin Always on the Run.

Patti Smith vs kitaran kielet

Patti Smith, Ruisrock 2016
Patti Smith, Ruisrock 2016

Joulukuussa 70 vuotta täyttävä punkin grand old lady, runoilija-muusikko Patti Smith erottui selvästi päälavan kattauksesta, mutta hurmasi karismallaan ja vimmaisella esiintymisellään varmasti kaikki, jotka näkivät artistin esitystä edes vilaukselta. Keikka päättyi Smithin raivoisaan saarnaan, jossa haistatettiin paskat sodille, aseille, pommeille, korruptoituneille vallanpitäjille ja muistutettiin tulevaisuuden olevan meidän jokaisen käsissä.

– Fuck their bombs and missiles, this is all the weapons we need! julisti Smith ja nosti kitaran korkealle ilmaan, ennen kuin repi siitä yksitellen kielet irti omin pikku kätösinsä.

Konkarien Ruisrock

Underground Rock Orchestra, Ruisrock 2016
Underground Rock Orchestra, Ruisrock 2016

Patti Smith ei ollut festivaalin ainoa pitkän linjan artisti. Loistavassa vedossa olivat myös Ismo Alanko, ”Turun oma poika” Michael Monroe (joka kiipeili tuttuun tapaan pitkin lavasteita) sekä vuoden kulttuuritekona Merilavan pienessä teltassa esiintynyt Underground Rock Orchestra, eli M.A. Numminen, Jukka Orma, Pedro Hietanen, Sami Kuoppamäki, Pave Maijanen sekä Antero Jakoila.

Suomalaista ug-skeneä läpileikannut konsertti oli ehdottomasti yksi festivaalin kohokohtia M.A. Nummisen kappalekohtaisine sepustuksineen sekä tekijämiehistä koostuneen bändin tiukkaakin tiukempine musisointeineen.

Teksti-TV 666

Teksti-TV 666, Ruisrock 2016
Teksti-TV 666, Ruisrock 2016

Vimmasta puheenollen, Teksti-TV 666 tykitteli sunnuntai-illalla Minirantalavalla sellaisella kiihkolla, että alta pois! Toimittajamme itse asiassa yrittikin, mutta joutui kitaristin (yhden viidestä) jalkaloukkuun fotopitissä.

Kitarat surffasivat yleisössä, samoin mikit kiersivät eturivissä, ständit lentelivät lavalla ja boksereita sun muita vaatekappaleita sinkoili siellä täällä. Pienikokoinen lava sai vauhkoamisen näyttämään vielä pari pykälää hurjemmalta. Toivottavasti kaikki ”Ruispop”-huutelijat kävivät katsomassa edes tämän keikan, jos eivät muuta.

Teksti ja kuvat: Vesa Siltanen