”Puolanka on pieni kainuulainen kunta, joka tunnetaan pessimisteistään, mutta tiesitkö jo LankaFest-tapahtumasta? Puolangan torialueella rokataan vuosittain heinäkuun alussa. LankaFestin historia alkaa vuodesta 2010, jolloin tapahtuma toteutettiin koulukeskuksen liikuntasalissa neljän paikallisen bändin voimin. LankaFest saavutti niin suuren suosion, että vuonna 2011 tapahtuma järjestettiin uudelleen Keskipisteenpuistossa kahdeksan bändin voimin. Kesällä 2012 LankaFest siirtyi torialueelle ja vuonna 2014 festivaali oli jo kaksipäiväinen”. – Kainuu.fi -sivusto
Siinäpä LankaFestin historia pääpirteittäin. Omalta osaltani tutustuin tapahtumaan ensi kertaa kaksi kesää sitten heinäkuun alkupäivinä vuonna 2022. Meininki oli ollut lähteä jo pidempään, mutta koronaan saakka voiton vei vuosi toisensa jälkeen Tuska Open Air. LankaFesteille oli kuitenkin niin monesti sattunut omaa musiikkimakua eniten kutkuttavia ryhmiä lähinnä melodisemman, puhtaaksi lauletun metallin puolelta, joten vuonna 2022 kahden pandemiakesän jälkeen toimintaansa jatkanut LankaFest asettui allekirjoittaneen kesäohjelmistoon. Tuona kertana Puolangalla, kuten Helsingin Tuskassakin, oli järjettömän kuuma. Kirkonkylän torialueen asfalttikenttä paahtoi kilpaa itse auringon kanssa. Mutta festareiden bändikattaus, kuten kaikki muukin, toimi kuin tauti. Vuosi sitten läksin edellisvuodesta oppineena ”soitellen sotaan” ja saavuin helteisestä Keski-Suomesta syksyisen koleaan Kainuuseen shortseissa ja t-paidassa. Edelleenkään itse tapahtuma ei pettänyt, ainoastaan vaatetukseni.
Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna 2024 helle korvensi jälleen Puolankaa, tosin toisena päivänä lauantaina paikkakunnalla koettiin raju ukkosmyräkkä, mutta se on jo toinen tarina.
Hypätään kuitenkin perjantaihin ja ensimmäiseen LankaFest-iltaan, jonka päälavalta aukaisi edellisvuosien tapaan Oulun seudulta tuleva Electric Deathbeat. Modernia, industrial-haikuista tummaa metallia soittava yhtye yllätti jo kaksi vuotta sitten positiivisesti laadukkuudellaan. Laulaja-biisintekijä Juha Väyrysen luotsaama viisikko toimitti asiansa tälläkin kertaa oikein mallikkaasti ja hyvällä sykkeellä. Electric Deathbeatilla on vyöllään jo kaksi levyä ja keikkakokemusta ulkomailta myöten. Nähdyn ja kuullun perusteella tämä bändi sietäisi osakseen paljon enemmän tunnettuutta kuin mitä sillä nyt on.
Electric Deathbeat.
Kakkoslavalla koko viikonloppua isännöi Ruska-yhtyeestäkin tuttujen laulaja Jukka Nummen ja kitaristi Risto Turpeisen Perfect Strangers Duo, joka veteli päälavan aktien välissä klassisia heavy metal -lainoja Rainbow’sta Whitesnakeen ja Totosta Iron Maideniin. Ammattilaiset olivat tekijämiehiä tonteillaan ja yleisö nautti, vaikka välistä setit jäivät aiottua lyhyemmiksi päälavan sound checkien vuoksi. Yhdelläkin kitaralla homma toimi taitavan soittoniekan tulkitsemana etenkin, kun monesta bändistä ja projektista tuttu Nummi on hevilaulajana ihan tämän maan mestaruussarjatasoa.
Päälavalla esiintyivät seuraavana toijalalainen progepunk-trio Stoned Statues sekä Pudasjärven ja Oulun maisemissa juurensa omaava pitkän linjan suometalliyhtye Kalmah. Stoned Statues poukkoili oman settinsä järkyttävän kovalla energialla ja suvereenilla soitolla. Kaiken kerrotun perusteella yhtyeen maine kovana keikkabändinä tuli todistetuksi. Järjestäjän mukaan LankaFesteille jo hollin aikaa odoteltu Kalmah ei jäänyt yhtään huonommaksi. Bändin melodinen kuolometalli kutittelee juuri oikeista paikoista eikä viisikon ammattimaista toimittamista voi kuin kiitellä.
Sama koski illan sinetöinyttä folk metal -suuruuttamme Ensiferumia, joka niputti LankaFest-yleisön kuten maailmanluokan metallibändin kuuluukin. Tiukka reilun tunnin mittainen ja yhtyeen koko katalogia läpi käynyt rypistys käynnisteltiin From Afarin nimikappaleella ja päätettiin One Man Army -levyn Axe of Judgementiin. Myös tuore Winter Storm Vigilantes istui settiin saumoitta. Omaksi suosikikseni nousseelta vuoden 2020 Thalassic-levyltä kuultiin kaksi näytettä, Run from the Crushing Tide sekä maaginen Andromeda. Tuolla levyllä hullaannuin bändin nykyisen kiipparistin ja puhtaita leadeja laulavan Pekka Montinin toimintaan. LankaFestien keikka teki Montinista uuden musiikillisen toteemieläimeni. Ukkohan on heittämällä tämän hetken kovin hevilaulaja, ainakin Suomessa.
Ensiferum.
Lauantai jatkui keikkojen osalta edellisillasta tutulla kaavalla, eli laatua heti kärkeen. Kajaanissa nelisen vuotta sitten synnytetty suomenkielinen, itseään iskelmämetalliyhtyeeksi kuvaava Ikirouta yllätti sekin kovalla tasollaan. Ikiroudan musiikillinen vertailukohta löytyy Lounais-Suomesta, sillä bändin musiikissa on paljon samaa, mitä turkulaisen Kilpi-yhtyeen meiningissä. Ikiroudalla on kuitenkin selkeästi oma juttunsa ja Kilvellä omansa. LankaFesteillä Ikirouta pisteli tunnin tanakasti turpaan taidolla ja ennakkoluulottomasti. Yhtyeen biiseissä hurjasti melodista tarttumapintaa, ja tätä bändiä tulee varmasti seurattua jatkossakin. Sen verran vielä, että jos olisin sanavaltaisessa roolissa Yö-yhtyeessä, pyrkisin kiinnittämän Ikirouta-solisti Jori Kärjen uudeksi Olli Lindholmiksi pelkästään ulkonäkönsä ja tyylikkään lavapukeutumisensa vuoksi. Kaiken lisäksi Kärki on hommansa taiten osaava laulumies.
Puolangalla odotettu vieras oli myös pudasjärveläisyhtye Tanna, joka on yksi suomalaisen ja suomenkielisen melodisen hard rockin pioneereja. Yhtyeen primus motor Tapani ”Tanna” Tikkanen on tehnyt musaa kasarilta näihin päiviin saakka niin IC Rock-, Tanna- kuin Prayer-yhtyeissäkin. Pääbändi Tanna on puolestaan aktivoitunut viime vuosina keikkailemaan, tosin lähinnä pohjoisemmassa Suomessa. Nykykokoonpanossaan Tanna veti LankaFestissä tasapainoisen keikan mainiolla settilistalla. Hyvä siinä oli kaltaiseni Tanna-fanin fiilistellä muun muassa Onnensoturi-levyn (1986) nimibiisin sekä Tällä tiellä- ja Hän-hittien tahtiin. Tannan viime vuonna julkaisemalta hienolta Kohtalon tuulet -albumilta saatiin myös useampi näyte, joista parhaiten putosi hyvällä draivilla varustettu Andromeda ja Pohjantähti. Maestro Tikkasen mukaan uutta Tanna-levyä on tuloillaan todennäköisesti ensi vuonna. Hänen suunnitelmissaan on myös tuoda Tanna keikoille aina pääkaupunkiseutua myöten yhtyeen 40-vuotisen historian kunniaksi. Toivottavasti suunnitelma konkretisoituu, sillä kysyntää varmasti olisi.
Lauantai-illan Puolangalla päättivät rautaisessa livekunnossa jatkava Brother Firetribe sekä maailmanluokan finaalin tarjoillut Battle Beast. Brother Firetribestä ei löydy oikeastaan sen kummempaa uutta sanottavaa vaikkapa kesäkuun alun Hard Rock Korppi -tapahtuman täysipainoiseen vetoon nähden. Battle Beastin näin viimeksi ennen koronaa Tampereen Sauna Garden Partyssa. Sen keikan laimea maku edelleen suussani astelin Puolangallekin. Yhtye kuitenkin pisteli LankaFesteillä niin rikkaan ja täysipainoisen kesäfestarispektaakkelin, että se ei jättänyt kylmäksi edes allekirjoittanutta, vaan todellakin päinvastoin. Bändillä oli lavalla silminnähden mielettömän hauskaa ja niin oli yleisölläkin.
Loppusanat:
Mikäli suuret massatapahtumat kaupungeissa kesäaikaan isolla reissubudjetilla tuntien jonotteluineen ja pitkine siirtymineen eivät ole sinua varten, voin lämpimästi suositella vaihtoehdoksi vaikkapa LankaFestiä. Autoiltavaa Puolangalle on toki jo Keski-Suomestakin liki 400 kilometriä, mutta Suomen suvessa se on vain mukavaa. LankaFesteillä artistikattaus on vuodesta toiseen laadukas ja sopivan kompakti otanta useammastakin genrestä. Kahden päivän tapahtumapiletti on reilusti alle satasen. Itse tapahtumassa ei tarvitse jonottaa sen kummemmin baaritiskille kuin vessaankaan. Monen kokoiselle lompakolle sopivaa majoitusta paikkakunnalta löytyy käytännössä vain rinnekeskus Paljakasta 40 kilometrin päästä – mutta ei hätää – yksi henkilö matkusti matkan festaribussilla edestakaisin kahtena iltana yhteensä reilulla kahdella kympillä. Ja jos päiväsaikaan haluaa tehdä muutakin kuin levätä, Paljakan lähialueilla on helposti autolla saavutettavia hienoja luontokohteita kuten esimerkiksi luonnon vesiputoukset Hepoköngäs ja Komulanköngäs.
Teksti ja kuvat: Jaakko Silvast
Electric Deathbeat
Stoned Statues
Kalmah
Ensiferum
Perfect Strangers Duo
Ikirouta
Tanna
Brother Firetribe
Battle Beast
