Suomalainen melodeath ei sovi samalle lavalle Max Cavaleran rastan kanssa – eli mitä opimme Lontoon MTV Headbangers Ball -spektaakkelista

Max & Igor Cavalera Return To Roots, Overkill, Insomnium. O2 Forum Kentish Town, Lontoo, Englanti, 12.12.2017.

Kuva: Pedro Hurtado

Insomniumin pojat kapusivat samalle lavalle nuoruusvuosiensa idolien kanssa, kun MTV Headbangers Ball ymppäsi joensuulaisen hämymetallin lipunkantajat Euroopan-laajuiselle kiertueelle Max ja Igor Cavaleran sekä thrash-ikoni Overkillin seuraan.

Suoraan sanoen asetelma oli parhaimmillaankin erikoinen, pahimmillaan varsin epäsuotuisa isänmaan toivoille. Insomnium on suomalaisen nykymetallin yksi valovoimaisimmista vetonauloista – ehkä etenkin juuri siellä kotimaan rajojen ulkopuolella – mutta rundin viimeistä keikkaa Lontoossa seuratessa oli harvinaisen selvää, että nyt roolitus oli mennyt joltakulta harmillisen pieleen.

Illasta jäi käteen seuraavat kolme oppituntia:

Oppitunti 1:
Insomnium hallitsee suvereenisti tumman, hillityn, kauniin musiikin sekä sen mukaisen esiintymisen.

Bändi ei tarvitse fanikuorojen huudatuksia ja rokkikukkoilua uhkuakseen karismaa. Näin myös Lontoossa.

Tunnelman todelliseen tiivistämiseen tarvitaan kuitenkin bändin kanssa samalla tunneaaltopituudella oleva yleisö. Tämä valitettavasti loisti Lontoossa poissaolollaan.

Paikalla oli pari omistautunutta romantikkoa, mutta muu yleisö odotti kiivasta brassirynnäkköä. Eivätkä tällöin melodiset kitarajuoksutukset, ei Niilo Seväsen syvä murina, ei kauniit konseptilyriikat, eivät ne osuneet eivätkä uponneet eivätkä sähköistäneet ilmapiiriä siten, mihin Insomnium oikeissa olosuhteissa pystyy.

Oppitunti 2:
Overkill on nimensä mittainen live-suorittaja.

Illan kovin yllättäjä oli Overkill.

New Jerseyn thrash-veteraanit toimittivat sellaisen keikan, että piintynyt taidemusakriitikko katsellessaan alkoi kaivata iloisen viattomalle 80-luvulle.

Siellä sitä oikeaa metallia tehtiin. Sitä sellaista, jossa on draivia ja voimaa ja tekemisen iloa ja puhdasta verisuonissa virtaavaa sähköä, ilman mitään kikkailua.

Oli meinaan hillittömän vetävä keikka ikämiehiltä.

Overkill saa toisenkin ”illan kovin” -erityismaininnan. Parikin papukaijamerkkiä menee nimittäin basisti D.D. Vernille, joka bändin toisena alkuperäisjäsenenä (laulaja Bobby ”Blitz” Ellsworthin lisäksi) ei ole vieläkään väsynyt vetämään täydellä höyryllä. Heittämällä illan viihdyttävin, hyväntuulisin ja energisin esiintymissuoritus.

Oppitunti 3:
Roots on järjettömän kova levy.

No joo, DUH.

Mutta klassikoihinkin menettää joskus kosketuksen, kun niitä ei muista pistää pyörimään, kunhan vaan ylhäisen kunnioittavasti ihailee muisteloissaan.

Max ja Igor Cavalera ovat yhdistäneet voimansa ja pyörivät ympäri Eurooppaa soittamassa Rootsia läpi… eli kahmimassa uskollisilta vanhan koulun Sepultura-faneilta rahat pois. Laskelmoitu rahastusproggis ilmiselvästi.

Ei se silti haittaa, kun tanssahtelee hikipinnassa brassiheimorytmien tahtiin täydessä salissa, jonka toinen puolikas hehkuu tyytyväisyydestä nostalgia-aalloilla ja toinen puolikas on kaltaisiani junioreita, jotka olivat aina liian nuoria nähdäkseen Sepulturan sen kunnian päivinä.

Eli mitä tästä opimme?

No itse asiassa aika vähän mitään uutta. Mutta klassikoista ja kliseistäkin on hyvä välillä vähän muistutella.

Kuvat: Pedro Hurtado