”80-luvulla on tehty ne parhaat levyt” – haastattelussa Evil Drive

Kolme vuotta sitten perustetun Evil Driven soundissa kuuluvat kaikki menestyksen merkit. The Land of the Dead -esikoisellaan vakuuttavan bändin ura onkin lähdössä hiljalleen kovaan nousuun.

20.03.2016

Mikäli lehdistötiedotetta on uskominen, perustitte Evil Driven tehdäksenne jotain täysin uutta. Kuinka hyvin olette mielestänne onnistuneet?

– Mielestäni hyvin, koska kuulostamme siltä kuin olemme halunneetkin. Levyllä on tosi erilaisia biisejä, aina thrash metalista balladeihin asti. Löytyy nopeaa paahtoa, raskasta jyystöä ja jopa power metaliksi laskettavia biisejä. Lauluni on pääsääntöisesti örinää, tai karjuntalaulua, mutta oleellista on, että joka biisissä on melodia josta ottaa kiinni, laulaja Viktoria Viren pohjustaa.

– En tiedä, onko tämä meidän musa mitään uutta, mutta itse en ole törmännyt samanlaiseen bändiin. Meidän musiikissa 80-luku kohtaa melodisen metallin, ja biiseistä kuuluvat vaikutteet omista suosikeistani, joita ovat esimerkiksi vanha Metallica, Slayer, Iron Maiden ja W.A.S.P. Jotkut luokittelevat meidät deathiksi, mutta mielestäni meiltä ei löydy paljoakaan sitä. Kokeilimme alussa myös pelkästään puhdasta laulua, mutta siinä ei ollut tarpeeksi munaa, kitaristi Ville Wiren jatkaa.

Mikä tekee juuri kasarihevistä niin hyvää? Onko kaikki kuulemisen arvoinen jo keksitty?

– Pyörää on mahdotonta keksiä uudestaan, mutta hyvät biisit ovat aina hyviä biisejä, kunhan ne on toteutettu omalla tyylillä ja hyvällä maulla. 80-luvulla on tehty ne parhaat levyt, ja monet aikakauden bändeistä ovat metallin eturintamassa edelleen, basisti Marko Syrjälä aloittaa puheenvuoronsa.

– Olen kirjoittanut suurimman osan materiaalista, ja 80-luvun fanitukseni paistaa varmasti läpi. Nykyään bändit panostavat enemmän soittotaitoon kuin hyviin biiseihin, mutta itse pidän melodisista ja tarttuvista jutuista. Toisaalta tykkään myös suorista ja raskaista biiseistä kuten Slayerin Seasons in the Abyss tai Metallican Creeping Death. Iron Maidenin kitaramelodiat ovat myös sydäntä lähellä, Ville jatkaa.

Levynne kansikuvasta ja biisien nimistä saattaa haistaa sotateemoja. Miltä kantilta käsittelette sotaa?

– Sanoitukset kertovat sodasta, mutta jos niitä tutkii tarkemmin, niissä otetaan kantaa meneillään olevaan informaatiosotaan, siihen miten ihmisille valehdellaan median välityksellä ja minkälaisia vaikutuksia sodalla on ihmisiin. Valitettavasti nuo aiheet ovat erittäin ajankohtaisia tänä päivänä, Viktoria sanoo.

Kiinnostus bändiänne kohtaan näyttäisi olevan kovassa kasvussa. Onko tämä tullut yllätyksenä?

– Olemme pyrkineet alusta asti tekemään kaikki niin sanotusti oikein; mietimme tarkkaan, mitä ja milloin julkaistaan, minkälaisia kuvia laitetaan jakoon ja pidämme yhteyttä median suuntaan. On hienoa, että hommat alkavat nyt edetä omalla painollaan. Viktoria herättää paljon mielenkiintoa, ja livenä on mukava seurata, miten epäileväiset miehet takarivissä hiljenevät keikan edetessä, Ville sanoo.

Evil Drivea on ehditty kuvailla ”Suomen Arch Enemyksi”. Mikä on se teidän oma juttunne, joka erottaa Evil Driven muista bändeistä?

– Itselleni tuo vertailu on tullut vähän puun takaa, koska en ole aiemmin kuunnellut kyseistä bändiä, Ville tuumaa. – Se on varmastikin tuo laulu, mistä vertaukset tulevat. Evil Driven musiikki on kuitenkin aika erilaista. Meillä on paljon enemmän 80-lukuun suuntaavaa kamaa ja vähän jopa puhdasta laulua.

Juttu on julkaistu Infernon numerossa 2/2016.

Lisää luettavaa