”Alkulähteenä on kokeilu” – haastattelussa De Lirium’s Order

Monimutkaisia musiikillisia kiemuroita tarjoava De Lirium’s Order ei päästä kuulijaa helpolla myöskään sanoitusten parissa.

Kuva: Hannu Huhtamo

Edeltävästä albumistanne Veniversumista on seitsemän vuotta, mikä on kauan jopa metallipiireissä. Onko pitkälle aikavälille jokin erityinen syy? 

– En koe, että kuuluisimme musiikkimme puolesta metallipiireihin, emmekä erityisestikään näillä viittaamillasi julkaisuaikatauluilla, kitaristi ja perustajajäsen Juha Kupiainen tokaisee. 

– Jotta en kuulostaisi liian nihilistiltä, niin sanotaan, että olemme laiskotelleet, ja yhtenä syynä voisi pitää myös musiikin haastavuutta. Nuottien määrä on suuri, mutta eniten työtä on teettänyt ylipäänsä semmoisten ideoiden työstäminen, jotka itse kelpuutan. 

Uusi levy Singularity on odotetusti todella teknistä ja kokeilevaa tavaraa. Koetko musiikin itsesi haastamiseksi, vai mistä tällaiset sävellykset kumpuavat? 

– Alkulähteenä on kokeilu. Teen musiikkia kitaralla, koska tämä on riffipohjaista musiikkia, eli kaikki lähtee kitarariffeistä. Ne integroidaan yhteen ja päälle kasvatetaan muut kerrokset, kuten laulu, joka on tässä musiikkityylissä verrattavissa rytmisyytensä vuoksi rapmusiikkiin. Eli räppääpä örinälaululla 270 iskua minuutissa – siinäkin on yksi tekninen ulottuvuus! 

– Palatakseni aiheeseen: haluan säveltää De Lirium’s Orderille erityisesti haastavaa ja kokeilevaa musiikkia. 

Onko Singularityllä jokin sanoituksellinen teema? 

– Keskiössä on teknologinen singulariteetti. Kun tietokoneet saavuttavat tietoisen tason, alkaa kehityspolku, jota on kuvattu jo viimeisen sadan vuoden ajan scifikirjallisuudessa. Matkaamme nykyhetkestä ajan loppuun saakka, jolloin mustat aukotkin ovat säteilleet itsensä materiasta tyhjiksi. 

– Olen opiskellut itsekin fysiikkaa yliopistossa ja sparrailen ajatuksia singulariteetista, kosmologiasta ja kvanttimekaniikasta tiettyjen ystävieni kanssa. Tästä ammennetaan. Levyllä on myös poikkeus, eli Piazzolla kertoo nimensä mukaisesti [argentiinalaisen tangosäveltäjän] Astor Piazzollan elämäntarinan. Siinä Libertango-kappale on sisällytetty omien ”kuorrutusten” keskelle. 

Kun katsoo uraanne, se jakautuu mielestäni selkeästi kahtia, eli on niin sanottu vanha aika – demot ja kaksi ensimmäistä levyä – ja tämän jälkeen alkanut uusi aikakausi. Näetkö asian samoin, vai linkittyvätkö kaikki julkaisut jotenkin toisiinsa? 

– Jokaisella levyllä on ollut selkeä teema. Victim no. 52 [2004] ja Diagnosis [2007] keskittyivät sarjamurhaajiin, Veniversum [2012] oli tavallaan välipolku ihmismielen tutkimisesta kvanttimekaniikkaan ja kosmologiaan. 

– Musiikillisesti tyylini säveltää on muuttunut vuosien varrella. Rakastan melodioita ja pyrin aina tuomaan tämän elementin musiikissani esille. Vuosia on kulunut ja olen pyrkinyt hyväksymään ”musiikkityylin musiikkityyliltä”. Nykyinen sävellys- ja musiikkityyli on syntynyt tämän oppimisen kautta. 

Minkälaisia suunnitelmia teillä on tulevaisuuden varalta? 

– En ole mikään Nuorgamin Jouni, joka voisi ennustaa tulevaisuutta poroista. Toivotaan, että voisimme soittaa enemmän livenä. Seuraava levy voisi tulla ennen vuotta 2023.

Julkaistu Infernossa 4/2019.