Doom metalin ja post-metalin välimaastossa seilaava Hanging Garden julkaisee tulevana perjantaina eli 27. lokakuuta viidennen pitkäsoittonsa I Am Become.
Tunnelmallisesta albumista kerrotaan tuoreimmasta Inferno-lehdestä löytyvällä levyarviolla muun muassa seuraavaa: ”elegantti ja ehyt taideteos, joka edesauttaa syksyn suloiseen surmaan uppotumista”. Levyn kantavana konseptina on kuolema ja kaikki kappaleet on omistettuja edesmenneille ystäville, lähiomaisille ja tutuille. Kappaleisiin on sisällytetty otteita oikeista muistokirjoituksista ja mukana on myös Eino Leinon runoutta.
Kitaristi Jussi Hämäläinen ja laulaja Toni Toivonen avaavat seuraavassa levyn taustoja kappale kappaleelta. Samalla Infernolla on ilo ja kunnia saada ennakkokuunnelluttaa levy kokonaisuudessaan. Ei muuta kuin I Am Become soimaan tuosta alapuolelta löytyvältä soittimelta (tai täältä) ja syventymään! Lisää Hämäläisen ja Toivosen mietteitä löytyy muuten myös jo mainitusta Inferno-lehdestä, vink vink!
As Above, So Below
Jussi:– Biisin työnimi oli ”vuori”, vuono olisi sopinut myös hyvin. Ulverin Bergtatt inspiroi vahvasti, vaikkei se lopullisesta versiosta välttämättä kuulu. Yltiömelodista, mutta black metalihtavaa meininkiä. Loppu meni progeiluksi, kun rumpalilla lähti äänitykset lapasesta.
Toni:– Levy alkaa S. Albert Kivisen kirjoittamalla H.P. Lovecraft -suomennoksella, joka istui musiikkiin loistavasti. Muistin muuten vasta jälkeenpäin, että Yngwie Malmsteenilla on samanniminen biisi, joka löytyi aikanaan joltain veljen mixtape-kasetilta ja oli junnuna yksi suosikeistani!
Hearthfire
Toni:– Muistokirjoitus minun ja kosketinsoittaja Nino Hynnisen yhteiselle tutulle. Levyn kirjaimellisin biisi, joka kertoo suoraan siitä, mitä tämä henkilö oli, teki ja merkitsi. Mukana vierailee Tomi Joutsen, mikä on sinänsä hauskaa, koska biisi on sanoitustensa puolestakin melko lähellä jotain Amorphista.
Jussi:– Biisiä tehdessä oli aika vahvat Mastodon-vibat päällä, mikä ehkä kuuluu teemariffistä. Taisi olla ensimmäinen levylle tehty biisi, joka oli myös tavallaan vastareaktio Hereafter-ep:n keveydelle.
Elysium
Jussi:– Kitaristi Mikko Kolarin biisi, jossa on paljon Ruotsi-vaikutteita.
Toni:– Sanoituksissa mennään myös säveltäjän tontille, joten en hirveästi niitä avaa, mutta musavideosta voin sen sijaan kertoa! Ostettiin kaupasta kaksi kaljaa ja ajettiin muutamaksi tunniksi Ninon mökille. Matkan varrelta ja paikan päällä kuvattiin fiilispohjalta mitä kuvattiin. Että ”hei, hae saunan pesästä tuhkaa”, ja sitten kuvattiin tuhkaa erilaisissa paikoissa. Meikäläisen lärviä laitettiin sitten filleriksi vielä sekaan.
Ollaan Ninon kanssa tehty kahdestaan paljon videoita meille – olisikohan tämä kuudes tai jotain sitä luokkaa. Tämä oli ehkä tekotavaltaan hätäisin, mutta lopputulos on kuitenkin vähän puolivahingossa kenties visuaalisesti vahvin.
Our Dark Design
Jussi:– Uusimman jäsenen eli rumpali Sami Forrsténin sävellys. Tässä oli enemmän sellaista industrial-henkeä ja se oli biisinä hyvin erilainen muihin verrattuna, mutta bändin filtterin läpi suodatettuna se kuulostaa kuitenkin meiltä. Kalliojärven Niko (Amoral, Humavoid) on mukana örisemässä ja vetää myös lopussa kuultavan suomenkielisen osuuden.
Toni:– Jos biisi on musiikillisesti synkkä, niin sanoituksissakin on tällä kappaleella kaikkein vähiten toivoa. Liittyy vahvasti aikoihin, joita nyt elämme.
Kouta
Jussi:– Se joka levyn pakollinen erikoisbiisi, joka myös päättää vinyylin ensimmäisen puoliskon. Oli aluksi puhdas konebiisi, jota käytettiin jollain keikalla intronauhana.
Toni:– Helkavirsiä kuului lukion äidinkielen tunneilla pakollisiin luettaviin. Siinä walkmanista At the Gatesin Slaughter of the Soulia kuunnellessa ja samalla Kouta-runoa lukiessa tajusin, miten metal Eino Leino voikaan olla! Päätin siis jo silloin tekeväni runosta joskus biisin, mutta ajatus kuitenkin unohtui. Tämä biisi palautti sen onneksi taas mieleeni. Kuoleman ympärillä pyörivä runo nivoo koko levyn hyvin yhteen ja mietin tästä jo albumin nimikkokappaletta.
From Iron Shores
Toni:– Tässäkin biisissä noin puolet kaikesta huudosta ja örinästä on Nikon kurkusta lähtöisin. Henkilökohtainen kappale, jonka muistokirjoitus tulee omasta lähipiiristä. Lyriikoissa kiteytyy se ajatus, miten jokin paikka voi olla jollekin ihmiselle niin tärkeä, että ne ovat erottamaton osa toisiaan.
Jussi:– Tehty myös ensimmäisten biisien joukossa ja sen huomaa raskaammasta otteesta.
One Hundred Years
Jussi:– Basisti Jussi Kirveen käsialaa. Hänellä on mielestäni hyvin tunnistettava tyyli. Hän tekee myös paljon elokuvamaisia sävellyksiä ja kappaleen lopun jousisektiopätkä löytyikin sellaisenaan kovalevyn uumenista biisin demotusvaiheessa. Jäähdyttelee sopivasti tunnelmaa ennen levyn viimeistä rupeamaa.
Toni:– Otsikko ei varmaan jätä hirveästi epäselvyyksiä, mihin sanoitukset liittyvät. Lauluosuudet äänitettiin meikäläisen olohuoneessa ja syntyivät varsin kivuttomasti. Riisiviiniä, oluita, huutamista ja avovaimo kuulosuojaimet päässä sohvalla.
Forty One Breaths
Jussi:– Mikon biisi, jossa yhdistettiin kaksi alun perin erillistä biisiä. Tomi Joutsen vetää lopun puhtaat. Ja miten hienolta se kuulostaakaan, mikä ei varmaan yllätä ketään!
Toni:– Lyriikoista voin sanoa vain, etten voi sanoa mitään! Ylemmältä taholta on tullut erikseen käsky olla kertomatta. Sen voin sanoa, että Lauri kielsi!
Ennen
Jussi:– Basistin säveltämä spektaakkeli, itsestäänselvä albumin päätösraita.
Toni:– Ninon teksti kertoo hänen edesmenneestä Nenne-äidistään. Tämä oli todella voimakas kokemus laulaa ja tehdä sovituksia. Paineet olivat kovat, koska Nino on yksi läheisimpiä ystäviäni.