Diablo merellisissä tunnelmissa – uusi single videoineen näki päivänvalon

Jututimme Rainer Nygårdia tulevan levyn ensimaistiaisen tiimoilta.

Kuva: Miikka Tikka

Laulu- ja soitinyhtye Diablo on tänään 17. toukokuuta julkaissut uuden singlen Grace Under Pressure sekä kappaleeseen tehdyn musiikkivideon, jonka merellisiin tunnelmiin pääset tuosta alapuolelta. Kyseessä on samalla työn alla olevan seuraavan Diablo-pitkäsoiton ensimmäinen singlelohkaisu.

Yhytimme laulaja-kitaristi Rainer Nygårdin puhelinlangan toiseen päähän ja kyselimme hieman uudesta julkaisusta sekä yhtyeen tulevista askelmerkeistä, joihin kuuluu paitsi uuden levyn työstämistä myös pari keikkarykäisyä Helsingin Tavastialla ja Hyvinkään Rockfesteillä.

Grace Under Pressure kuulostaa pohjimmiltaan hyvin ”diablomaiselta”, mutta mukana on myös uutta ja tuoretta vibaa. Mitä artisti itse tuumaa uudesta hengentuotoksesta?

– Heh, onhan siinä biisissä toki aiempiin tuotoksiin verrattuna vähän eri kulmaa ja mennään jopa duurin puolelle! Laulusovituksia tehdessä oli vähän epävarma olo, että voidaanko me nyt tällaista tehdä, mutta Utriainen (Marko, kitaristi) kannusti, että joo joo, rohkeasti vaan! Kyllähän se peto vaan toimii tälläkin tavalla.

– Omiin korviin ehkä eniten biisi eroaa [Jens] Bogrenin miksauksen ansiosta, hän näkee ja kuulee asiat vähän toisella tapaa kuin itse. Aika tarkkaan hän pystyi meidän visiota seuraamaan sen peruskehyksen ympärillä ja lopputulos oli sellainen, mitä olettikin, mutta siellä on myös rohkeasti tuotu varsinkin koskettimia esille, jota en itse varmaankaan olisi tehnyt. Se oli positiivinen yllätys ja toi itsellekin hyvää fiilistä.

Kappaleen on tosiaan miksannut Jens Bogren, joka on viime aikoina väännellyt namikoita muidenkin Sakara-levy-yhtiön yhtyeiden levyillä. Miten päädyitte antamaan tuotannon Bogrenin käsiin?

– Utriainen taisi sen nostaa pöydälle, että hän haluaa vaihtelua siihen puoleen. Komppasin sitä myös itsekin, koska olin ja olen aika kyllästynyt olemaan itse osa sitä prosessia. Bogrenia myös puolsi se, mitä Tuomo Saikkonen (Sakaran toimitusjohtaja ja Mokoman kitaristi) sanoi jo vuosia sitten, että kun Bogrenille lähettää matskut, hän ei paljoa kysele vaan toimittaa sitten valmista kotiin. Jotain pikku panorointihommia vähän kommentoitiin ja yhden laulupätkän pyysin palauttamaan, mutta muuten hommat sujuivat todella kivuttomasti.

– Oli hienoa, miten ei tarvinnut itse stressata noiden asioiden kanssa. Kyllä sitä uskaltaa antaa jatkossakin vapaat kädet matskujen kanssa, oli se niin suuri helpotus.

Grace Under Pressure on ensimmäinen lohkaisu tulevalta, vielä työn alla olevalta pitkäsoitolta. Missä vaiheessa albumikokonaisuuden kanssa tällä hetkellä mennään?

– Palikoita yritetään asetella kohdilleen niin, että näihin aikoihin ensi vuonna olisi levy valmiina. Meillähän onkin jo toisen sinkun pohjat valmiina – teksteistä puuttuu osa ja laulut kokonaan. Sen ajattelin riimitellä kesän aikana, jotta päästään loppukesästä sitten kuvaamaan videota. Julkaisusta en osaa sanoa mitään, mutta ainakin yksi single tulee vielä ennen levyä.

– Demoja ja musiikkia on työpöydällä myös hyvän matkaa ja sen perusteella voi sanoa, mitä nyt keskeneräistä projektia voi arvioita, ettei taso tule ainakaan tippumaan edellislevystä. Pikemminkin päin vastoin! Tuntuu, että rima vaan nousee koko ajan. Ei ole tämän musiikin teko todellakaan mitään vanhan miehen höntsäilyä vaan tason säilyttämiseksi pitää tehdä ihan töitä – ja se tuntuu vielä hyvältäkin! Uutta materiaalia on kiva treenata, kun siinä on itselle enemmän haastetta. Pysyypähän mieli virkeänä!

Tulevan levyn on kerrottu menevän ”merellisissä tunnelmissa”, mistä uusi single ja videokin antaa osviittaa. Mitä tämä tarkoittaa?

– Mehän ollaan kotoisin Kalajoelta, joten se merellisyys on kuulunut elämään lapsesta saakka. Nyt oli jotenkin sellainen aika, että sitä on varmaan henkisesti kypsä jollekin… Tilinteko on väärä sana, mutta…

– Sanotaanko näin, että tässä levykokonaisuudessa on kyse yhden ihmisen kasvutarinasta, joka on tuotu merelliseen viitekehykseen. Että samalla tavalla kun ihminen seilaa merelle ja voi joutua myrskyn keskelle, niin myrskyyn voi joutua myös henkilökohtaisessa elämässä. Sieltä pitää sitten luovia takaisin satamaan tai saarelle. Koitan tuoda lyriikan puolelle kuvastoa siitä sielunmaisemasta, mitä on itse nähnyt ja kokenut. Menipäs filosofiseksi, haha!

Studiohommien lisäksi nousette tänä vuonna myös keikkalavoille. 31. toukokuuta teidät näkee Tavastialla ja 8. kesäkuuta Hyvinkään Rockfesteillä.

– Tämä koko myllyhän lähti liikkeelle tuosta Rockfestin keikasta. Meille lyötiin tarjous, josta ei voinut kieltäytyä ja sanoin Utriaiselle, että olisiko nyt aika käynnistellä bändihommien julkistakin puolta. Se oli potku perseelle pistää pyörät pyörimään. Alettiin miettiä sinkkua ja mistä biisistä sen voisi tehdä ja siitä se sitten eteni pitkäsoittoon asti.

– Nyt julkaistu sinkku on totta kai treenattu livekuntoon, muutenhan sen julkaisu menisi vähän hukkaan. Toinen sinkku jäänee vielä hautumaan, enkä usko, että Rockfestin jälkeen on tänä vuonna enää muita keikkoja. Pidetään vaan peruskuntoa yllä.

Sen lisäksi, että uusi levynne ilmestyy ensi  vuonna, silloin tulee myös kuluneeksi 20 vuotta Elegance in Black -debyytin julkaisusta. Mitä ajatuksia tämä herättää?

– Oho! Kylläpä se aika rientää… Justiinsahan joku fani sosiaalisen median puolella kommentoi, että tänä vuonna tulee Eterniumin julkaisusta 15 vuotta. Että vink vink. Iteltä oli sellainen mennyt ihan ohi!

– Ollaan me mietitty, jos painattaisi erän jotain retropaitoja siihen liittyen, mutten jaksa uskoa, että me tehtäisiin mitään nykyään niin muodikkaita rykäisyjä, että vedettäis levy alusta loppuun. Utriainen on todennut, että Silvër Horizon (2015) on ainoa levy, jonka hän haluaa soittaa kokonaisuudessaan, joten luulen, ettei asiasta tarvitse kauheasti keskustella.

– Ja kuten jo aiemmin puhuin siitä, ettei tämä ole vanhojen miesten höntsäilyä, niin sitä tukee myös se, miten paljon livesetissä on uutta matskua ja koko ajan on palo tehdä uutta. Että ei tässä nojata pelkkään menneisyyteen. Onhan siellä historiassa hyviä biisejä, ei siinä siis mitään, mutta kun mennään 15-20 vuotta ajassa taaksepäin, niin onhan ne sovitusratkaisut ja muut sellaiset jutut tänä päivänä huomattavasti elegantimpia, haha! Uuden tekeminen tuntuu hirveän tärkeältä ja se pitää liekkiä yllä tähän toimintaan.