Joe Lynn Turner, 71, on tuttu jokaiselle, joka on joskus kuullut Rainbow’n kappaleen I Surrender. Kolmen studioalbumin mittainen pätkä Ritchie Blackmoren yhtyeen riveissä 1980-luvun alussa on malliesimerkki siitä, mitä solisti on tehnyt koko pitkän uransa. Muutama levy uuden yhtyeen kanssa, joskus vain yksi, ja uutta kohti.
Turner on laulanut pääsolistina noin kymmenessä bändissä, joista valtaosa lienee suurelle yleisölle täysin tuntemattomia. Erilaisia vierailupestejä muiden yhtyeiden levyillä, erikoisprojekteissa tai livenä on äkkiseltään laskettuna noin sata. Tässä osassa miehen diskografiaa korostuvat etenkin kymmenet coverit, joita Turner on esittänyt niin AC/DC:n, Ozzy Osbournen kuin Metallicankin tuotannosta.
Covereita mies on veivannut myös viime vuodet. Turnerin live-esiintymiset ovat koostuneet enimmäkseen Rainbow’n, Yngwie Malmsteenin ja Deep Purplen kappaleista tribuuttihengessä, joko bändin tai orkesterin kanssa. Soololevyjä on kertynyt kymmenen, mutta niiden anti on jäänyt keikoilla hyvin vähäiseksi ellei olemattomaksi. Viimeisin albumi ilmestyi vuonna 2007.
Siksi on jopa yllättävää, että Turner julkaisee lokakuun lopussa uuden soololevyn. Laulaja kertoo, että oli aika tehdä jotain edellä mainittuja projekteja ja vierailukeikkoja suurempaa ja syvällisempää.
– Kaiken sen ajan valmistelin itseäni ja taiteellista puoltani. Odotin albumin tekemistä tietoisesti noin neljä ja puoli vuotta, sillä halusin tehdä jotain merkityksellistä. Levyn täytyi olla relevantti, aikaan sopiva ja tärkeä. Mielestäni onnistuin täyttämään kaikki nuo kohdat erinomaisesti.
Belly of the Beast -niminen albumi kuulostaa yllättävän raskaalta Turnerin hard rock- ja AOR-taustoihin nähden. Laulaja halusi karistella tätä leimaa ja näyttää monipuolisuutensa.
– En usko, että kukaan osasi odottaa minulta näin raskasta albumia! Se on hyvä, sillä tiedäthän, odota odottamatonta! Joskus on hauskaa järkyttää ihmisiä ja pistää heidät sekaisin. Minut tunnetaan enimmäkseen aikuisrockin ja balladien esittäjänä, eivätkä ihmiset tajua, että kykenen laulamaan monenlaisia tyylejä.
– Olen kokeillut monia eri genrejä kuten kantria ja jopa jazzia, sillä on jännittävää testata erilaisia asioita. Haluan olla täyden kaavan muusikko enkä vain jumissa yhdessä tyylilajissa. Minulla on myös hevitaustaa, joten tämä albumi ei ole sinänsä mitään uutta. Tämä on juuri sitä, mitä haluan tehdä juuri nyt.
Laulaja uskoo tulevansa levyn ansiosta tutuksi aivan uudenlaiselle ihmisryhmälle.
– Ehkäpä menetän joitakin faneja, mutta saan vielä enemmän uusia.
Uusi yhteistyökumppani
Yksi avaintekijä levyn rankempien soundien synnyssä oli Hypocrisy- ja Pain-yhtyeiden johtaja Peter Tägtgren. Tuottajan ansioluettelo on täynnä raskaampaa heviä black ja death metaliin asti, joten ajatus yhteistyöstä kevyttä rockia esittävän Turnerin kanssa tuntuu vähän erikoiselta.
– Tapasin Peterin viisi vuotta sitten, kun esiinnyin hänen veljensä 50-vuotisjuhlissa. Jatkoimme iltaa juomien merkeissä ja aloimme jutella. Huomasimme, että jaamme samanlaisia ajatusmalleja ja asenteita, ja että meillä on paljon yhteistä.
Kaksikko päätti kokeilla, millaista musiikkia he saisivat aikaan. Tägtgren antoi Turnerille yhden biisin sanoitettavaksi.
– Kaikki alkoi kappaleesta nimeltä Don’t Fear the Dark, joka on mielestäni todella upea.
– Projektin suurimmaksi ongelmaksi osoittautui, että olimme molemmat jatkuvasti omilla kiertueillamme. Kun pandemia alkoi, saimme mahdollisuuden paneutua tähän kunnolla.
Albumin kaikki 11 kappaletta syntyivät etäyhteyden välityksellä. Miehet kommunikoivat videopuheluiden avulla ja lähettelivät raitoja toisilleen. Järjestely toimi hyvin, sillä yhteinen suunta oli selvä. Tuotantopuolen lisäksi Tägtgren vastasi albumin basso- ja kitararaidoista, ja hänen poikansa Sebastian toimi rumpalina.
Kaksikko halusi luoda levyn, joka yhdistää tekijöidensä erilaiset tavat luoda musiikkia. Viitteitä Turnerin musiikillisesta perinnöstä kuullaan muun muassa purplemaisten Hammond-urkujen muodossa, mutta ne eivät ole pääosassa. Laulajan mukaan valinta oli ehdottoman tietoinen.
– Peter on lahjakas ja loistava siinä mitä hän tekee, ja hänen tyylinsä on hyvin erityinen. Hän oli tarkka siitä, ettei levystä tullut liian raskasta, liian AOR:ää tai liian klassista rokkia. Lopputulos on eräänlainen avioliitto, silta kahden tyylin välillä, joka esittää kummankin parhaat puolet.
– Melodiat ovat todella merkityksellisiä, mutta silti rokkaavia. Biisit ovat modernia metallia ja niissä on tietysti hieman ruotsalaista tuntua, sillä se on Peterin tyyliä. Olemme todella tyytyväisiä siihen, mitä saimme aikaan.
Rankkaa tekstiä
Belly of the Beast kertoo laulajan mukaan asioista, joita ”me kaikki” koemme jokapäiväisessä elämässämme. Suurin inspiraationlähde sanoituksille oli tämänhetkinen maailmanmeno.
– Taide on aina ollut vastaus jokaiseen kysymykseen elämässäni. Tämän levyn tekstit ovat äärimmäisen henkilökohtaisia. Ne tulevat suoraan sydämestäni ja sielustani, ja uskon, että sen voi kuulla laulussani.
– Viime vuosina olen sukeltanut entistä syvemmälle tunteisiini ja tilanteisiin, jotka ovat varmasti tuttuja monille muillekin. Mielestäni musiikin ja taiteen tarkoitus on, että sillä voi puhutella ihmisiä ja herättää heissä tunteita. Ihmiset voivat nähdä itsensä näissä kappaleissa, tai aivan missä tahansa kappaleissa.
Kun päästään albumin teemoihin, mies alkaa on suoltaa pitkiä, kierteleviä ja kaartelevia monologeja, joissa ei ole päätä eikä häntää. Myös sisältö osoittautuu kovin yksipuoliseksi.
– Esimerkiksi Belly of the Beast on hyvin poliittinen kappale. Se kertoo juuri siitä, mitä maailmassa tapahtuu tällä hetkellä. Olemme todella tyrannimaisen vallan alla. Jos emme ole varovaisia, pistä vastaan ja taistele oikeuksiemme ja vapautemme puolesta, tulemme menettämään ne!
– Koko maailma on aivan sekaisin, täydellisessä kaaoksessa. Mitä helvettiä oikein tapahtuu? Tilanne pahenee jatkuvasti ja pian voi olla liian myöhäistä. Yritän saada ihmiset heräämään ja tajuamaan, että jotain täytyy tapahtua.
– Kaikki käy vähitellen, pala palalta. He ottavat ensin vähän, sitten hieman enemmän, kunnes yhtäkkiä, kun et odota sitä lainkaan, olet vankilassa! Se on totuus. Yritän pelastaa maailman omalla tavallani.
Turner siis uskoo pelastavansa maailman laulamalla ”take a vaccination and kill the population” -tyylisiä tekstejä. Puhumattakaan siitä, ettei miehelle ollut mikään ongelma esiintyä Venäjällä syyskuussa, vaikka suurin piirtein kaikki muut kansainväliset artistit ja yhtyeet ovat kieltäytyneet itänaapurissa keikkailusta jyrkästi.
Laulajan puuduttava palopuhe jatkuu ja jatkuu. Mies haukkuu maailman johtajat ja hallitukset ja vaikuttaa olevan aidosti huolissaan siitä, että hänen päähänsä yritetään pistää ajatuksia.
Kaiken nähneeksi ja kokeneeksi, 46-vuotisen uran tehneeksi artistiksi hänellä on yllättävän vähän sanottavaa musiikista. Turnerin tajunnanvirrasta ei saa paino- tai edes lukukelpoista tekstiä, joten mennäänpä eteenpäin. Turner joka tapauksessa toivoo, että kuuntelijat paneutuvat levyn sanoituksiin ja niiden sanomaan.
– Käsittelen levyllä joitakin näkökulmia, joita jokainen voi miettiä omalla kohdallaan. Millaista elämää elät? Mikä on tarkoituksesi tässä maailmassa?
Tällaisia asioita laulaja alkoi miettiä selvittyään sydänkohtauksesta, jonka hän sai alkuvuodesta 2018. Aiheesta syntyi Dark Night of the Soul -niminen kappale.
– Tajusin, ettei elämäni tule olemaan ennallaan enää koskaan. Tuollaisen kokemuksen jälkeen kaikkea kokemaansa ja myös tulevaisuuttaan alkaa kyseenalaistaa. Se on tietysti luonnollista.
– ”Pimeä yö” on ihan oikea käsite valaistumisesta tai yliluonnollisesta esiintulosta. Voit vaikka katsoa Googlesta ja lukea siitä. Kun koko elämä vilisee silmien edessä minuutin aikana, se on melkoinen isku vasten kasvoja. Vasta silloin alkaa todella ajatella.
Turner kertoo kokemuksen muuttaneen häntä monella tavalla.
– Sanotaan, että voi todella elää vasta kun on kohdannut kuoleman, ja se on sääli. Toisaalta kohtaamme kuoleman joka päivä. Voit kävellä ulkona ja jäädä rekan tai auton alle. Emme voi koskaan tietää, mikä meidät tulee tappamaan. Emme tiedä mitään.
– Elämme päivä kerrallaan, mutta emme ajattele sitä, sillä meillä on muutakin tekemistä. Olemme tietoisia siitä, että tekemillämme valinnoilla on merkitystä ja ne ovat tärkeitä, hyvässä tai pahassa.
Toinen moniulotteinen kappale on Desire. Se kertoo Turnerin mukaan sarjamurhaajasta, mutta kuvastaa tavallaan myös kaikkia maailman ihmisiä.
– Elämässä on kyse siitä, mitä himoitsemme. Tutkin asiaa, ja oli mielenkiintoista huomata, että tällaiset kieroutuneet henkilöt himoitsevat ainoastaan valtaa. Miten jonkun maailmankuva voi olla niin vääristynyt? Se kuvastaa myös meitä kaikkia, sillä jokainen meistä haluaa olla mahtavampi kuin muut. Siihen ei ole mitään syytä, mutta sellaisia me olemme.
– Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä eikä kenenkään pitäisi ottaa siitä nokkiinsa. Meidän pitäisi hyväksyä se, että joku voi olla eri mieltä. Nyt maailmasta on tullut sellainen paikka, että jokainen loukkaantuu jostain asiasta joka päivä. Se on todella naurettavaa.
Sanoja ja tekoja
Turner esiintyy uuden albuminsa promokuvissa ensimmäistä kertaa julkisesti ilman peruukkiaan. Laulajalla diagnosoitiin hiustenlähtöä aiheuttava sairaus, alopecia, kolmen vanhana, minkä vuoksi hän on käyttänyt peruukkia 14-vuotiaasta asti. Hän kertoo kokeneensa rajua kiusaamista etenkin nuoruudessaan.
– Tämä on aina ollut avoin salaisuus, jota en ole yrittänyt peitellä mitenkään. Olen joutunut ottamaan paljon paskaa niskaani vihaajilta ja trolleilta, etenkin sosiaalisessa mediassa. Mitä väliä sillä on, mitä pääni ulkopuolella on? Vain sillä on merkitystä, mitä sen sisällä on!
– Olen kokenut todellista kidutusta ja ollut altavastaajana, kun kaikki nämä perslävet ovat kiusanneet, pilkanneet ja pitäneet minua jonakin kummajaisena. Mutta se on antanut minulle vain enemmän voimaa! Kirouksesta on tullut siunaus.
Videopuhelussa Turner esiintyy peruukki päässään. Laulaja selittää, että tupeesta luopuminen liittyy vahvasti uuteen albumiin, joten hän alkaa esiintyä uudessa lookissaan levynjulkaisukiertueellaan ensi vuonna.
– Miksi? Koska pystyn siihen ja minulla on vapaus valita. Päätin, että hitot tästä. Perheeni ja ystävieni tuen ja kannustuksen avulla totesin, että nyt on sen aika. Hetki oli täydellinen, sillä tarvitsemme näinä aikoina enemmän aitoutta.
– Jos kirjoitan kappaleita henkilökohtaisesta voimasta ja siitä, kuinka täytyy olla peloton, minun täytyy toimia niin itsekin. Sanojen takana täytyy olla tekoja. Ainoa aito vapauden tunne on vapaus pelosta.
– Jos ajatellaan suuremmassa mittakaavassa, jokaisella on jonkinlainen naamio yllään. Suurin osa ihmisistä pelkää olla oma itsensä, sillä he tuntevat, etteivät kuulu joukkoon. Haluan toimia esimerkkinä, inspiroida ja motivoida ihmisiä, jotka kamppailevat tällaisten asioiden kanssa.
Turner on saanut paljon lämmittävää palautetta ja kehuja rohkeasta päätöksestään. Positiivisten reaktioiden määrä yllätti laulajan täysin.
– Tuki ja rakkaus on ollut aivan mieletöntä, ja otan sen vastaan nöyränä. Ajattelin, että positiivisia reaktioita tulisi ehkä 60–70 prosentilta ihmisistä, mutta niitä on tullut 99,9 prosentilta! Se kertoo siitä, että maailma on muuttunut hieman. Ihmiset ovat myötätuntoisempia kuin uskoisi.
Solisti kertoo, että on nähnyt yhä joitakin pilkkaavia kommentteja. Häntä on esimerkiksi kehotettu laittamaan peruukki takaisin päähänsä.
– Olen lukenut joitakin kommentteja huvikseni, sillä ne ovat niin typeriä. Näillä ihmisillä on varmasti aivan järkyttävän surullinen elämä. Mitä luusereita! Ehkä he asuvat yhä vanhempiensa kanssa. En tiedä, minua ei voisi vähempää kiinnostaa.
– Kukaan ei voi kertoa minulle, mitä minun pitäisi tehdä. En nakkaa paskaakaan. Voin vain jatkaa eteenpäin elämässäni ja tehdä sitä, mikä on itselleni tärkeää. Nämä tyypit ovat niin arvottomia, etten halua puhua heistä enempää. Olen pahoillani, en pysty pelastamaan heitä!
Ei enää covereita
Joe Lynn Turner aikoo keikkailla ensi vuonna pidemmän kaavan mukaan, ja siis nimenomaan uuden albuminsa tiimoilta. Suunnitelma vaikuttaa hieman epäloogiselta.
– Minulta on kysytty, miten aion tehdä sen, sillä keikat ovat yleensä 45-minuuttisia ja pelkästään tämä albumi on 50-minuuttinen. Päätin, että on aika kaivaa settiin raskaampaa materiaalia vanhoilta soololevyiltäni. Niitä biisejä ei ole soitettu livenä välttämättä ikinä, tai niitä on valikoitu niukasti. Niitä riittää, mutta enimmäkseen haluan keskittyä uuteen albumiini.
– En oikein näe, että I Surrender ja Street of Dreams sopisivat tähän kuvioon. Voin yhä vetää orkesterikeikkoja ja esittää Rainbow’n ja Purplen biisejä, mutta soolotuotantoni on nyt ensimmäinen prioriteettini. Luvassa on täysin uudenlainen ohjelma ja show. Usko minua, siitä tulee aivan mieletöntä!
Tarkemmin kysyttäessä Turner kertoo, ettei tiedä, tekeekö hän jatkossa enää tribuuttikeikkoja. Ajatus coverien vetämisestä ei innosta.
– Ehkä silloin tällöin, en tiedä. Rainbow- ja Purple-tribuuttikeikat eivät kiinnosta minua yhtään, en haluaisi vetää niitä, mutta ihmiset vaativat nostalgiaa. Teen töitä elääkseni, ja jokaisen on ansaittava rahansa jostain.
– Minulla on tietysti hyviä muistoja ajoista noiden bändien kanssa. Sanotaan, että kun tekee yhden hitin, sen soittamista on jatkettava loputtomasti. Se hitti vain käy vuosi vuodelta vanhemmaksi.
Turner esiintyi tänä vuonna myös Tuskassa Rainbow-erikoissetin merkeissä.
– Olen käynyt Suomessa vuosien varrella lukemattomia kertoja. Tälläkin keikalla sain mahtavan vastaanoton ja yleisö rakasti meitä. Paikalla oli 16 000 tai 20 000 ihmistä!
Siis ehkä Tuskassa ylipäänsä. Ei sentään Turneria katsomassa.
– Suomessa on aivan mielettömän hienoa esiintyä, sillä se on oikea rokkimaa ja ihmiset ovat aidosti meiningissä mukana. Olen käynyt vuosien varrella joka puolella maata, ja minulla on ystäviä kaikkialla Oulusta Tampereelle. Suomi on mahtava maa. Jopa yksi suosikeistani, enkä sano näin vain huvikseni!
Laulaja ei pidä mahdottomana, että jatkaisi soololevyjen tekemistä tämän albumin ja kiertueen jälkeen. Hän ei kuitenkaan halua suunnitella tulevaisuutta liian pitkälle.
– Kun katsoo tätä maailmantilannetta, kuka tietää, mitä tulee tapahtumaan! Tällä hetkellä aion miettiä ainoastaan uutta levyä ja antaa sille 110-prosenttisen panokseni. Pysytään siis tässä hetkessä.
– Voin vain toivoa, että ihmiset tykkäävät albumista ja saavat siitä irti enemmän kuin odottivat. Heidän täytyy vain avata mielensä ja sydämensä ja löytää musiikista jotain, mikä resonoi heissä.
Laulamista Turner aikoo jatkaa joka tapauksessa, olivat kappaleet mitä hyvänsä. Vaikka mies on jo iäkäs, terveelliset elämäntavat ovat auttaneet häntä pitämään äänensä hyvässä kunnossa.
– Elämäntyylini on muuttunut rauhallisemmaksi. En ole täysi absolutisti, mutta olen vähentänyt juomista reippaasti enkä ryyppää enää mitään övereitä. Nuorempana elin sex, drugs and rock’n’roll -ideologian mukaan, mutta nykyisin en enää lainkaan. Sellainen on aika lapsellista!
– Kun elän terveemmin, laulan paremmin. Tällä hetkellä pystyn esittämään kaiken sen, mitä olen laulanut aiemmin, ja jopa enemmän. En voi kuin nauttia tästä tilanteesta. Tämä on hienoa aikaa elää.
Julkaistu Infernossa 9/2022.