”Erityisesti vanhat kauhu- ja jännityselokuvat ovat meille suuri vaikute” – haastattelussa Vulture

Nuori saksalaisbändi Vulture luottaa pirullisesti iskevän raskasmetallin ja kauhutarinoiden symbioosiin.

Vulturella on ikää vain nelisen vuotta. Oliko alkujaankin selvää, että haluatte soittaa juuri nostalgista speed/thrash metalia? 

– Joo, perusideana oli perustaa bändi, joka kuulostaa enemmän tai vähemmän 1980-luvun kalifornialaiselta thrashiltä, rumpali Gereon Deceiver muistelee. 

– Täällä Saksassa, erityisesti Ruhrin alueella, mistä olemme kotoisin, on suuri ja jatkuvasti kasvava thrash metal -skene. Se on tietysti hieno juttu, mutta huomasimme, että homma rupesi toistamaan liikaa itseään, joten halusimme tehdä jotain erilaista. 

– Pidämme todella nopeiden thrashriffien ja perinteisten melodisten tuplakitaroiden sekoituksesta. Kun tähän lisätään jytisevät rummut ja korkea laulu, olemme alueella, jolla tunnemme olomme kotoisaksi. 

Saksalla on todella vahva perinne thrashvetoisessa metallissa. Kuinka paljon paikallinen metalliteollisuus on vaikuttanut teihin? 

– Meistä jokainen on kuunnellut Sodomia, Destructionia, Kreatoria ja niin edelleen, ja näillä bändeillä on varmasti suuri vaikutus soundiimme. Saksalla on myös vankka perinnehevitausta, joka sekin on toiminut suurena innoittajana. 

– Mitä sitten tulee speed/thrash metaliin, olemme enemmän jenkkimenon perään. Rakastamme amerikkalaista tuotantojälkeä ja olemme hakeneet sitä soundia musiikkiimme lukemattomien tuntien ajan, hah hah. 

Mielestäni uusi Ghastly Waves & Battered Graves -levy kuulostaa monipuolisemmalta kuin edeltävä The Guillotine (2017). Tähtäsittekö tähän ihan tarkoituksella? 

– Ehdottomasti! Guillotine oli speediä ja poweria alusta loppuun, ilman hengähdystaukoja. Nyt aikeenamme oli karsia paikoin hieman vauhtia saadaksemme kappaleisiin enemmän vaihtelua, jotta niistä jokainen erottuisi edukseen. Erityisesti keskitempoiset Stainless Glare ja The Garotte näyttävät yhtyeen uuden ilmeen ja tekevät albumista edeltäjäänsä dynaamisemman. 

– Mielestäni isot kontrastit biisien välillä luovat levylle hyvää jännitettä. Mainitut kappaleet ovat myös hankalimpia soittaa, hah hah! Meistä jokainen kehittyi muusikkona näiden sessioiden aikana. 

Kauhu näyttelee suurta osaa uuden levyn kuvastossa. Onko tarinat heitetty täysin hatusta? 

– Pyrimme käyttämään kauhua sekä sanoituksissa että aavemaisissa introissa. Sanoitukset ovat fiktiota, joka perustuu kirjoihin ja elokuviin, joista pidämme. Erityisesti vanhat kauhu- ja jännityselokuvat ovat meille suuri vaikute ja pyrimme kanavoimaan samoja tunnelmia musiikkiimme. 

Millaisista asioista haaveilette bändinä? 

–Huh… Olisi tietysti hienoa soittaa maissa ja maanosissa, joissa emme ole vielä käyneet. Se on mielenkiintoista ja reissuilta tarttuu aina mukaan loistavia tarinoita. 

– Yksi suuri unelma olisi heittää maailmankiertue Judas Priestin tai Exodusin kanssa. Ehkäpä tämä käy vielä jonain päivänä toteen, Gereon nauraa.

Julkaistu Infernossa 6/2019.