On myönnettävä, että Worthless oli minulle täysin outo bändi ennen Grim Catharsis -promoon tarttumista. Albumin tasokkuus tuli melkoisena yllätyksenä, joten on kysyttävä, miksi olette pitäneet itsestänne näin vähäistä ääntä. Ettekö olleet tyytyväisiä aiemmin julkaistuun materiaaliin?
– Lähetimme ensimmäistä teostamme [Beaten by Life, 2014] useaan suuntaan julkaisijaa etsien, mutta sellaista ei löytynyt. Teimme sitten omakustanteena pienen cd-r-painoksen, jota on myyty keikoilla ja kädestä käteen tutuille ja tuntemattomille, laulaja-kitaristi Toni aloittaa.
– Biisit julkaistiin myös Bandcampissä, ja olemme antaneet puskaradion toimia ja musiikin puhua puolestaan. Keikoille on menty aina kun on päästy. Olisihan tuohon promoamiseen voinut käyttää enemmänkin vaivaa, mutta itse teokseen olen edelleen täysin tyytyväinen.
Musiikistanne haistaa luonnollisesti vahvat Celtic Frost/Hellhammer -vaikutteet. Kuinka vaikuttava tekijä T.G. Fischer on ollut teille, ja onko liian rajua sanoa, että Worthlessiä ei olisi olemassa ilman kyseistä miestä?
– Itselleni Fischer on ollut aina vaikuttava tekijä, mutta mielestäni musiikistamme kuulee myös paljon muita vaikutteita. Tarkoitus ei ole olla mikään halpa Celtic Frost -kopio, vaan bändi, joka kuulostaa omalta itseltään. Toki vaikutteita on tarttunut matkan varrella, mutta eiköhän Worthless olisi olemassa muutenkin.
Musiikkinne luonne ja ulkoasu ovat todella synkkiä. Minkälaiset asiat painavat mieltänne sanoituksia kirjoittaessa?
– Tekstien teemat peilaavat pääasiallisesti ihmisyyden tilaa ja yleismaailmallista luonnetta kaikessa raadollisuudessaan. Ihmiskunnan käsittämätöntä julmuutta ja sortoa huokuvaa veristä historiaa, joka toistaa itseään. Kaiken oletetun kyseenalaistamista, miettien mistä tässä kaikessa kuolevaisena rimpuilussa on kyse, vallitsevan todellisuuden puitteissa, basisti Ville runoilee.
Mikäli olen oikein ymmärtänyt, ette pidä elämää kovinkaan suuressa arvossa. Olette ilmeisesti edelleen hengissä, joten mikä on teille itsellenne elämässä tärkeää?
– Elämä on paljon monimuotoisempaa kuin pelkkä ihmisten maailma, ja historian saatossa on konkreettisesti ilmennyt, että ihmiskunta itse ei pidä elämää arvossa. Ihmistä ohjaa sen tuhoisa luonne, häpeilemätön ahneus ja itsekkyys sekä välinpitämättömyys ja epäkunnioitus luontoa ja sen biodiversiteettiä kohtaan. Kansoja hajotetaan ja hallitaan pelolla, maapallo ylikansoittuu ja ilmasto lämpenee, mutta silti uskotaan sokeasti rajattomaan kasvuun.
– Maailmassa on kuitenkin paljon kaunista ja turmeltumatonta, mitä ihminen ei ole vielä saastuttanut tai korruptoinut. Lopulta kyse on siitä, että ihminen tarvitsee luontoa, mutta luonto ei tarvitse ihmistä.
Musiikkinne on aika pelkistettyä ja suoraviivaista, kun taas Celtic Frost oli hyvinkin altis erilaisille musiikillisille kokeiluille. Onko bändissä varaa radikaalille muutokselle?
– En koe, että musiikkimme olisi mitenkään harkitusti pelkistettyä ja suoraviivaista – biiseistä kuitenkin löytyy kaikenlaisia koukkuja. Mutta mihinkään suoranaiseen tekniseen kikkailuun ei ole ikinä ollut minkäänlaista mielenkiintoa, jätän ne hommat mielelläni muille. Ainakin tällä hetkellä tämä tyylilaji tuntuu omalta, enkä koe mitään tarvetta lähteä muuttamaan, suuntaan tai toiseen.
Haastattelu julkaistu Infernossa 9/2015.