Kuulun siihen mittavaan joukkoon kitaransoittajia, jotka Children of Bodom pudotti teini-iässä pallilta. Onko kitaraa mahdollista soittaa noin nopeasti ja hyvin? Miten se tuon soitti?
Alexi Laiho kuului oman sukupolvensa suurimpiin kitaristeihin ja muusikoihin. Laihon vetämä Children of Bodom toimi suunnannäyttäjänä, kun suomalainen musiikki vietiin vuosituhannen vaihteessa ulkomaille ja metalligenre nousi marginaalista pinnalle. Alexi Laiho teki kitarasankaruudesta jälleen ihailtavaa.
Laihon tunnusomaisiin piirteisiin soittajana kuuluivat nopea pikkaustekniikka sekä konstailematon, raaka, pelkällä tallamikillä saavutettu soundi. Nämä yhdistettynä ikimuistoisiin melodioihin veivät monet kitaristinalut mennessään.
Vaikka Laiho muistetaan ensisijaisesti kitaristina, hänen sävellyskynänsä oli poikkeuksellisen terävä. Se oli kuultavissa jo Inearthed-nimellä alun perin kulkeneen Children of Bodomin kolmella ensimmäisellä demolla.
Ensimmäiset neljä Children of Bodom -albumia – Something Wild (1997), Hatebreeder (1999), Follow the Reaper (2000) ja Hatecrew Deathroll (2003) – ovat virtuoosimaisen soittamisen lisäksi täynnä kekseliäitä ja tarttuvia melodioita. Vaikutteita ei yritetty peitellä – paikoitellen niitä suorastaan alleviivattiin ja heiluteltiin korvien edessä.
Kuva: Mikko Pylkkö
Viidennen levynsä Are You Dead Yet? (2005) myötä yhtyeen soundi alkoi suoraviivaistua ja yhdysvaltalaisvaikutteet saada jalansijaa. Sattumaa tai ei, samaan aikaan bändin suosio alkoi kasvaa myös Amerikassa. Vaikka myöhemmät Bodom-albumit eivät ole yltäneet ”värinelikon” kulttistatukseen, niilläkin on hetkensä, kuten Relentless Reckless Foreverin (2011) raivoisa Shovel Knockout, Halo of Bloodin (2013) nimikkokappale tai Worship Chaosin (2015) poikkeuksellisen groovaava sinkku Morrigan. Viimeinen albumi Hexed (2019) kumarsi tyylikkäästi bändin alkupään tuotannolle.
Alexi Laiho jalosti neoklassisen voimametallin vihaisempaan ja nopeampaan muotoon ammentaen vaikutteita perinteisemmästä death ja black metalista. Hänen vahvuuksiinsa kuului ennen kaikkea se, että teknisesti haastavat jutut tehtiin musiikin ehdoilla – virtuositeetti ei ollut itseisarvo. Kappaleet eivät olleet joukko tekniikkaharjoituksia, vaan täynnä koukkuja ja mieleenpainuvia melodioita. Tämä erotti yhtyeen sitä seuranneista lukuisista jäljittelijöistä.
Vaikka Bodom oli Laihon päätyö, mainitsematta ei sovi jättää myöskään hänen ja laulaja Kimberly Gossin pyörittämää Sinergyä, joka oli viimeisinä vuosinaan varsinainen suomimetallin superkokoonpano. Kolme julkaistua Sinergy-levyä ovat täynnä ilotulitusta kitaransoiton muotoon käärittynä. Neljäs levy äänitettiin mutta jäi julkaisematta.
Laiho eli ja hengitti soittamisesta. Uransa alkuvaiheilla MTV3:n Jyrki-ohjelman Kuuden kielen maisterit -haastattelussa Laiho kertoi muun sosiaalisen elämän kulkevan kitaransoiton ehdoilla. Se kuuluu ja näkyy varhaisilla Bodom-levyillä ja konserttitallenteilla, joilla soittotaito oli hiottu äärimmilleen.
Vaikka Laiho eli jatkuvaa kiertue-elämää, valtavat kohut loistivat poissaolollaan. Luita kohelluksen tiimellyksessä murtui ja muitakin terveyshuolia ilmeni, mutta suuremmalta julkiselta draamalta vältyttiin. Osansa tässä on varmasti Bodomin ja yhtyeen lähipiirin, Hate Crew’n, lojaaliudella. Bändissä nähtiin sen reilun 20-vuotisen uran aikana vain kaksi miehistönvaihdosta – nekin vain toisen kitaristin paikalla.
Kuva: Mikko Pylkkö
Vaikka Children of Bodomin lavoilla nähtiin kaikenlaista rojua amerikanraudoista lähtien, yliammuttu, teennäinen showmeininki ja esittäminen puuttui täysin. Valokuvaajana pistin merkille, että keikat vedettiin kappaleiden ehdoilla. Kaiken keskiössä oli aina musiikki.
Kymmenen Children of Bodom -studiolevyä, kolme Sinergy-albumia, Kylähullut-projekti Klamydian Vesku Jokisen kanssa, vierailut Warmen-levyillä ja juuri alkuun saatu Bodom After Midnight -yhtye… Laiho oli ahkera läpi uransa.
Alexi Laiho jätti kitaransoitolle ja modernille metallimusiikille suurenmoisen perinnön. Hän näytti, miten suurella omistautuneisuudella, kovalla työllä ja vahvalla luonteenlujuudella saavutetaan suvereniteetti, oman instrumenttinsa parhaimmisto.
Tulevaisuuden kitarasankarit ovat Bodominsa sängynlaidalla treenanneet.
Kirjoittaja on Infernon avustaja ja Omnivortex-yhtyeen kitaristi.