”Ollaan aina arvostettu kaveruus kaiken muun toiminnan edelle” – haastattelussa Vorna

Tummasävyistä metallia pakanallisin teemoin lähestyvä Vorna on liikkunut määrätietoisesti kohti kansainvälisiä markkinoita. Kolmannella levyllä bändin taustalla vaikuttaa tunnettu levy-yhtiö, mutta ohjakset ovat edelleen vahvasti yhtyeen käsissä.

Kuva: Susanna Raitamaa

Vornan uusi albumi Sateet palata saavat on odotetusti yhtyeen ammattitaitoisin, monimuotoisin ja kaikilta osin vakuuttavin albumi.

Edellisessä Infernon numerossa täysin oikeutetusti neljän kirveen arvoiseksi katsottu levy kuulostaa tutulta Vornalta, mutta uusiin vaatteisiin puettuna.

– Albumi löysi muotonsa enimmäkseen hyvin samoilla metodeilla kuin aiemmatkin tuotoksemme, eli eiköhän lopputuloksessa kuulu ennen kaikkea se, että matkan varrella ollaan opittu jotakin biisien tekemisestä ja tuottamisestakin, laulusolisti Vesa Salovaara vakuuttelee.

Kuinka nämä kappaleet sitten syntyivät?

– Pääsääntöisesti minä, Arttu [Järvisalo, soolokitara] tai Mikael [Vanninen, rummut] tekee biisipohjan ensin yksinään valmiiksi, minkä jälkeen koko muu bändi kaataa saaviin oman panoksensa. Sanat ja laulusovitukset syntyvät sävellysvaiheen jälkeen minun kynästäni.

– Monimuotoisuutta ei tarvitse kolmen eri säveltäjän kanssa erikseen tavoitella, koska kukaan meistä ei vierasta kokeiluja. Saku [Myyryläinen] saa niin ikään inspiraationsa kiipparijuttuihin enimmäkseen metallipiirien ulkopuolelta, mikä on vaikuttanut vahvasti Vornan oman soundin rakentumiseen.

– Levyn soundipolitiikasta oli vastuussa edellisenkin kokopitkämme [Ei valo minua seuraa, 2015] ja kaksi viimeisintä sinkkua miksannut Tuomas Kokko, millä oli varmasti myös vaikutusta, kun yhteistyömme oli hitsautunut kuntoon jo valmiiksi.

Levynne nimestä saa sellaisen kuvan, että siinä esiintyvällä sateella on jokin syvempi symbolinen merkitys. Mitä haette tällä kielikuvalla?

– Levyn teema on viime kädessä raskaankin todellisuuden kohtaaminen ja hyväksyminen, eli sateet ovat metafora surulle ja näille epämukaville kohtaamisille. Sateet ovat kuitenkin elämälle täysin välttämättömiä ja maailma näyttäytyy niiden jälkeen uudessa valossa, joten ajoittain ne ovat myös tervetulleita.

Suomesta englanniksi

Viime vuosikymmenen lopun demoillaan muutamia englanninkielisiä tekstejä väläytellyt Vorna on kirjoittanut ensimmäiseltä Ajastaika-albumiltaan (2013) lähtien sanoitukset täysin suomeksi, mikä on osoittautunut ehdottomasti oikeaksi ratkaisuksi.

Yhtyeen musiikin suurin markkina-alue löytyy kuitenkin ulkomailta, mistä johtuen tuoreimman teoksen promon mukana tulivat myös englanniksi käännetyt sanoitukset.

Koetteko, että teksteistänne katoaa jotain olennaista englanniksi käännettyinä?

– Kyllähän niistä väistämättä jotain katoaa, rytmikitaristi Henri Lammintausta aloittaa puheenvuoronsa. – Otin kuitenkin englannin kielen opiskelijana käännöshaasteen vastaan. Alustavien käännösten valmistuttua kävimme niitä sitten vielä Vesan kanssa kahdestaan läpi viskilasien ääressä, ja näissäkin talkoissa huomasi, kuinka hankalasti suomen kieli kääntyy englanniksi.

– Periaatteena kumminkin oli, ettei lähdetty tekemään ihan täysin suoria käännöksiä tai kiinnitetty huomiota käännösten laulettavuuteen. Tärkeintä oli, että sanoma tulisi esille niin hyvin kuin mahdollista.

– Olimme päättäneet jo etukäteen kääntää koko levyn sanat englanniksi, mutta suomenkielisiä sanoja kirjoittaessani en uhrannut sille ajatustakaan, Vesa jatkaa.

– Merkittävin menetys on varmastikin alkuperäisten lyriikoiden rytmi ja estetiikka, mutta pidimme tärkeimpänä, että vieraskielinenkin kuulija saisi käsityksen kappaleiden teemoista. Luotimme tunteen välittyvän itse levyä kuuntelemalla.

Kaveruus ennen kaikkea

Luonto näyttelee suurta osaa Tampereen seudulla vaikuttavan Vornan visuaalisuudessa. Tämä korostuu levyjen kansikuvissa, joista löytyy runsaasti koskematonta luontoa metsineen ja vesistöineen. Myös sanoituksissa esiintyy runsaasti viittauksia luontoon, joten Vornan musiikin luonnonläheisyys tuntuu hyvin kokonaisvaltaiselta.

Kuva: Susanna Raitamaa

Kuinka konkreettinen inspiraationlähde karu ja koskematon ympäristö teille todellisuudessa on? Hengailetteko useammin metsässä kuin kerrostalossa tietokoneen äärellä?

– Saman oravanpyörän välittömässä läheisyydessä tässä hengaillaan kuin muutkin, mutta luonto on meille kiistatta merkittävä henkireikä ja inspiraationlähde, Vesa nyökkää.

– Levyjen, videoiden ja keikkojen visuaalisuuden lisäksi se kuuluu myös sävellyksissä ja sanoituksissa, jotka vilisevät luontotematiikkaa. Itselläni on biisejä tehdessä yleensä aina mielessä jonkinlainen maisema ja tunnelma, jotka sitten ohjaavat kirjoittamista.

Yhtye päästi ensimmäisen henkäyksensä vuonna 2008, ja miehistönne on pysynyt käytännössä samana alusta alkaen, mikä on bändihommissa jokseenkin harvinaista. Onko Vornassa keskivertoa selkeämpi työnjako ja hierarkia, vai mistä koette tämän pysyvyyden johtuvan?

– En sanoisi, että meillä on mitään varsinaista hierarkiaa, Henri mietiskelee.

– Tärkeimpänä syynä kokoonpanon pysyvyydelle pidän sitä, että olemme ennen kaikkea kaveriporukka. Osa on tuntenut toisensa lapsuudesta saakka, ja itse bändi on ollut pystyssä jo sen 11 vuotta, joten tässä on opittu tuntemaan toisemme sen verran hyvin, että osataan hoitaa asiat diplomaattisesti ja ilman suurempia kähinöitä.

– Ollaan aina arvostettu kaveruus kaiken muun toiminnan edelle, Vesa myötäilee. – Ongelmat ja ristiriidat selvitetään, ja jos jollakin on henkilökohtaisessa elämässä haasteita, muut paikkaavat parhaansa mukaan.

– On sitä työnjakoakin puitu moneen otteeseen, jotta hommat on saatu pelaamaan nykyiseen malliin. Kiitos kuuluu myös meidän taustajoukoille.

Ovi raollaan uusille ideoille

Vorna on tullut tutuksi omaehtoisena yhtyeenä, joka on ollut vastuussa lähestulkoon kaikesta omaan musiikkiinsa liittyvästä.

Kaksi aiempaa levyään omakustanteisesti Inversen kautta julkaissut bändi on saanut uudelle levylle taustalleen ammattimaisen ja kansainvälisesti tunnetun saksalaisen Lifeforce-levy-yhtiön, jonka historiasta löytyy yhteistyötä muiden muassa Calibanin, Omnium Gatherumin ja The Facelessin kaltaisten tunnettujen artistien kanssa.

Onko Lifeforcen kanssa tekemänne sopimus muuttanut jotenkin toimintatapojanne?

– Ei voi sanoa, että mitään kovin radikaalia muutosta olisi tullut, Vesa toteaa.

– Kaikki tuntuu menneen eteenpäin aika luontevasti, eikä oikeastaan tunnu siltä, että naruja olisi vähemmän omissa käsissä. Ennemminkin fiilis on, että mukana on enemmän resursseja sekä hyviä ja kyvykkäitä tyyppejä tekemässä tätä juttua, mikä mahdollistaa enemmän asioita sulkematta pois oman panoksen merkitystä.

– Lifeforcehan tuli kuvioihin vasta tämän vuoden alusta, eli siinä vaiheessa, kun levyn masteri oli ollut jo jonkin aikaa valmiina, Henri muistuttaa.

– Tässä kohtaa on mahdotonta sanoa, miten neljännen levyn prosessi tulee muuttumaan. On ainakin ollut puhetta, että seuraavalla kertaa voisi houkutella mukaan ulkopuolisen tuottajan. Kyllähän hommat tästä varmasti muutenkin ovat kasvamaan päin, joten odotetaan innolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan!

Niin, tulevaisuutta on tietysti hankala ennustaa, mutta minkälaisena näette musiikkinne kehityksen tästä eteenpäin? Tuleeko linjanne pysymään totutunlaisena vai oletteko täysin avoimia radikaaleillekin muutoksille?

– Ovi on ollut aina sopivasti raollaan uusille ideoille, eli mennään rehellisesti fiilis edellä, Vesa sanoo.

– Vorna irtoaa tuskin koskaan siinä määrin juuriltaan, että vaihdettaisiin vaikka laulukieltä. Vilkuilemme kuitenkin alituiseen, mihin suuntiin oksastoaan voisi seuraavaksi levittää.

Julkaistu Infernossa 8/2019.