Pahoinvointia paratiisissa – haastattelussa Curimus

Death/thrashiä paukuttava Curimus käsittelee kolmannella levyllään modernin ihmisen vaikutusta ympäröivään maailmaan. Lopputulos ei ole kaunis.

Edeltävästä levystänne Artificial Revolutionistä on kuusi vuotta. Mihin nämä vuodet ovat kuluneet? 

– Tähän on hyvin selkeä syy: kitaristinvaihdos vuonna 2017 puhdisti pöydän täysin, rumpali Jari Nieminen aloittaa. 

– Uutta materiaalia lähdettiin ruuvaamaan jo piakkoin Artificial Revolutionin jälkeen, mutta silloin tehdyt raakileet viskattiin huoletta roskakoriin ja tätä Garden of Edeniksi muodostunutta materiaalia lähdettiin työstämään uusilla höyryillä uuden kitaristin Tommi Ahlrothin kanssa. 

Minkälaisena Edenin puutarha näyttäytyy albumillanne? 

– Me ihmiset olemme saaneet käyttöömme tämän maapallon, joka voisi olla paratiisi, mutta me päätimme tehdä siitä helvetin. Ihmisten itsekeskeisyys ja suoranainen pahuus on ajanut tämän Edenin siihen pisteeseen missä kaikki, sekä ihmiset että luonto, voivat huonosti. Tämä on se paratiisi, jonka ansaitsemme. 

Oksentavaa miestä esittävä kansikuva on varsin inhorealistinen. Kuinka päädyitte siihen? 

– Levyn kappaleiden teemoissa käsitellään yhteiskunnan pahoinvointia, ihmisen itsekkyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta. Reseptissä on usein pohjana myös uskonnot ja niiden likainen liitto politiikan kanssa. Nämä teemat ovat vahvasti läsnä levyn kannessa. 

– Garden of Eden viittaa kauneuteen ja paratiisiin, mutta kuvassa oleva henkilö voi pahoin. Kansi on kuvattu taidemuotokuvan keinoin, mutta kuva ei ole kaunis. Tämä Edenin puutarha on paikka, jossa kaikki voivat enemmän tai vähemmän huonosti, vaikka me miten vakuuttelisimme itsellemme jotain muuta. Inhorealistisuus tulee myös siitä, että kuvan henkilö oksentaa oikeasti. Tässä kansikuvassa ei ole ollenkaan Photoshop-taikaa!

YouTube video

Albumilla kuullaan mielenkiintoista vierailijaa eli brittiläisen Hellin laulajaa David Boweria. Miten mies ajautui levyllenne? 

– Jo 72-kappaleen sanoitusvaiheessa syntyi idea Davidin vierailusta. Biisissä on c-osa, jossa saarnasmies puhuu seuraajilleen. Olen kova Hell-diggari, ja ajattelin heti, että Davidin teatraalinen ulosanti sopisi rooliin täydellisesti. 

– Ajatus oli tietenkin aluksi vain etäinen haave, mutta päätimme kokeilla onneamme. Lähetimme hänelle raakamiksauksen biisistä sekä sanoitukset ja pyysimme häntä mukaan. Hän innostui ja äänitti oman osuutensa Englannissa. 

– David on kovan luokan ammattilainen, joten uskalsimme antaa hänelle vapaat kädet tehdä osuudesta omansa – ja hän todella teki niin! Davidin saarna saa ihon kananlihalle ja niskakarvat pystyyn. 

Levyn musiikkivideoista vastaa useampi eri ohjaaja. Avaatko hieman tätä kuviota? 

– Me kaikki pidämme musiikkivideoista ja niiden tekemisestä. Saimme idean, että valitsemme useampia luotettuja tekijöitä ja annamme jokaiselle biisin ja vapaat kädet toteuttaa oma visionsa. 

– Hanke on ollut hieno ja onnistunut. Videoita on tulossa yhteensä kuusi, toinen toistaan parempia. On perinteinen soittovideo, kyynisen inhottava kauhulyhytelokuva, humoristinen retropeliryyppyiltakuvaus ja animaatiovideo. Jokainen video on hyvin erilainen, eri genreäkin, mutta ne kaikki ovat Curimuksen näköisiä.

Julkaistu Infernossa 10/2020.

Lisää luettavaa