Ikitalven polku on yhdistelmä fantasiaa, mytologiaa ja keskiaikaista historiaa. Tapahtumapaikkana on 1000-lukulainen Konstantinopoli.
Romaani on ollut Seväselle pitkäaikainen haave, mutta samalla se oli myös melkoinen haaste. Kokonaisen kirjan kirjoittaminen on hyvin eri asia kuin novellit ja konseptialbumit, joista tuoreella kirjailijalla oli jo kokemusta.
– Tässä on tehty intensiivisesti töitä kohta neljä vuotta, ja ensimmäinen kirja, eli eka puolikas tarinasta, on paketissa. Yhteensä tarinalla tulee olemaan mittaa noin 800 sivua, Sevänen kertoo.
– Onhan tämä niin massiivinen urakka, ettei kukaan ala sellaista tehdä ilman suurta paloa. Kaikenlaisia vaiheita projektissa on ollut, ja aika usein makasin matolla voivottelemassa, kun olin jumissa jossakin kohdassa.
Lopulta on kuitenkin päästy aina eteenpäin, Sevänen jatkaa.
– Pitkäjänteisyys ja säännölliset kirjoittamisrutiinit ovat kaiken a ja o, jos on tekemässä näin pitkää tekstiä. Joka päivä on istuttava tekstin ääreen, oli inspiraatiota tai ei. Siitä se sitten lopulta valmistuu. Yleensä kirjoittaminen on kuitenkin niin mukavaa, että kuudesta kahdeksaan tuntia hujahtaa ihan siivillä.
Sevänen myöntää painineensa eniten romaanin poljennon ja rytmityksen kanssa. Aluksi hänen tapansa kirjoittaa oli lyriikkamainen, ja hän sai palautetta liian lyhyistä luvuista ja turhan nopeasta kerronnasta.
– Romaania pitää jaksaa uudelleenkirjoittaa monta kertaa. Joka kierroksella sinne saadaan lisää syvyyttä ja tasoja.
– Kustannustoimittajan palautteen jälkeen herkkä tekijä kokee olevansa hetken aikaa maailman surkein taiteilija. Sitten hän ottaa neuvoista vaarin, vetää itsensä suonsilmäkkeestä ja ryhtyy työhön uudella tarmolla.
Historiallis-eeppinen aihe ei ollut yhtä vaikea pala. Sevänen oli lukenut paljon, opiskellut kulttuurihistoriaa ja kirjoittanut Talven portti -novellin, josta Insomnium teki Winter’s Gate -albumin (2016).
– Varhaiskeskiaika, viikingit, Bysantti ja tuon ajan myytit ovat aina kiinnostaneet, joten ajauduin tähän luontevasti. Tutkin lisää keskiajan maailmaa, että sain historialliset yksityiskohdat vaatteineen ja ruokineen oikein.
– Mukana on paljon todellisia käänteitä ja historiallisia henkilöitä, jotka halusin osaksi tarinaa. Kaikkein karmeimmat kohtaukset taitavat olla näitä oikeita keskiajan julmuuksia. Eihän tällainen humanistibasisti edes pystyisi keksimään niin brutaaleja asioita.
Romaani ja konseptialbumi ovat hyvin erilaisia tapoja kertoa tarinaa ja luoda virikkeitä mielikuvitukselle. Voisikin kuvitella, että ikänsä musiikkia tehneelle olisi jopa tukalaa kirjoittaa tarinaa täysin ilman musiikin suomia keinoja rakentaa tunnelmaa.
– Enemmänkin tämä oli vapauttava ja puhdistava kokemus, Sevänen paljastaa yllättäen.
– Nyt sai juonia koko homman omassa päässään. Apukeinona oikeaan tunnelmaan pääsemisessä käytin muun muassa Skyrim-pelin soundtrackiä, varsinkin ambientimpaa kamaa sieltä. Se passaa kirjoittamisen taustamusiikiksi, siinä soljuu mystiseen varhaiskeskiajan hämyyn jo ihan puolivahingossa.
– Äänikirjaa varten tein Ikitalven teeman, joka kuullaan sekä introna että outrona, eli tästä tuli kuitenkin vähän monimediallinen juttu.
Vähemmän yllättäen Sevänen lupaa, ettei kirjailu jää tähän. Esikoisen tarinaa jatkava toinen romaani on jo pitkällä työn alla ja kolmaskin teos kutkuttelee kovasti mielessä.
– Kirjoittaminen ruokkii itseään, ja koko ajan syntyy uusia ideoita ja ajatuksia, kirjailija-muusikko sanoo.
– Jos kaikki menee putkeen, toinen puolisko tästä tarinasta ilmestyy 2025. Sen jälkeen on tarkoitus jatkaa saman maailman parissa. Tällä hetkellä mielessä on pari kolme vaihtoehtoa, mistä sen kolmannen kirjan tekisi.
Julkaistu Infernossa 3/2024.