Rumpali Mikkey Dee: Scorpions-keikan soittaminen on ”fyysisesti paljon vaativampaa kuin Motörheadin keikat koskaan olivat”

Scorpions-setit vedetään läpi niin tiukan klikin tahtiin, ettei se mahdollista hengähdystaukoja, sanoo Dee.

Scorpions.
Kuva: Ian Laidlaw

Nykyisin Scorpions-yhtyeen rumpalina toimiva Mikkey Dee, joka toimi Motörheadin pikäaikaisimpana rumpalina aina Lemmy Kilmisterin kuolemaan saakka, vertaili näiden kahden yhtyeen keikkojen soittamista tuoreessa kitaristi Phil Campbellin Dane-pojan vetämässä Drum For The Songin haastattelussa. Ja vaikka äkkiseltään voisikin ajatella toisin, Deen mukaan itse asiassa Scorpions-keikan soittaminen on paljon vaativampaa kuin Motörheadin.

”Monet aina sanovat minulle, että sinä varmaan nukut puolet [Scorpionsin] setistä. Mutta oikeasti, se on fyysisesti paljon vaativampaa kuin Motörheadin keikat koskaan olivat”, Dee vakuuttelee.

”Motörheadin keikalla saatoin hapen loppuessa vain huikata isällesi tai Lemmylle, että ’Odottakaa pojat hetki, ottakaa juotavaa’ ja sitten vain esitin tyyliin virittäväni virvelirumpua hetken. Lemmy ja Phil olivat myös helppo saada pitämään taukoja – he hakivat jotain purtavaa tai juotavaa ja heidän kanssaan pystyi jopa keskustelemaan lavalla. Mutta Scoprionsissa kaikki on synkattu klikkiraitaan videoruutuineen päivineen. Soitan kyllä klikin ympärillä, mutta kaiken täytyy synkata sanojen ja ruudulla näkyvien videoiden ja koko tuotannon kanssa, mitä meillä ei koskaan Motörheadissa ollut.”

”Jokainen [Scorpions-setti] on tasan yhtä pitkä lähe sekunnilleen. Klausin (Meine, Scorpions-laulaja) välispiikitkin on ajoitettu prikulleen. Jokainen setti on kaksi ja puoli tuntia, mikä on vaativaa. Siinä on paljon vaihtelua – keikalla on osa, missä soitamme akustisen sikermän ja sen perään Wind of Changen ja minä oikeasti jäädyn lavalle. Sitten tulee 40-45 minuuttia taukoamatonta tykitystä – rumpusoolo, josta mennään suoraan Blackoutiin, siitä suoraan Big City Nightsiin… Sen 45 minuutin aikana minulla ei ole aikaa vaihtaa edes kapuloita. Se on hyvin, hyvin vaativaa. Mutta myös mahtavaa, koska rakastan haasteita. Ja mitä väsyneempi olen, sitä paremmin soitan.”

”Motörheadin kanssa soitimme yleensä 90 minuuttia, toisten bändien kanssa kiertäessä 60-70 minuuttia, mutta me hallitsimme settiämme itse täysin. Phil saattoi yhtäkkiä kadota lavalta vaihtamaan kitaraa tai käymään kusella ja Lemmy saattoi hävitä tekemään kuka tietää mitä. Me operoimme ihan eri tavalla.”