Sepulturan Andreas Kisser muistelee Metallican koesoittotilaisuutta – ”Oli todella lähellä, että olisin päässyt mukaan”

Kisser oli yksi ehdokas tuuraamaan James Hetfieldiä 1990-luvun alussa.

Kuva: Tomi Pohto

Kun Metallica esiintyi Montrealissa elokuussa 1992, pyrotekniikka osui laulaja-kitaristi James Hetfieldiin ja poltti koko vasemman puolen tämän kropasta. Hetfield selvisi onnettomuudesta kuitenkin suht vähin vammoin, mutta yhtye joutui jatkamaan menestyksekästä Metallica-albuminsa kiertuetta tuuraavan kitaristin kanssa, koska kätensä pahasti polttanut Hetfield ei kyennyt soittamaan. Tuuraajaksi pestattiin bändin entinen kitarateknikko, Metal Church -kitaristi John Marshall, joka oli aiemminkin tuurannut Hetfieldiä tämän murrettua kätensä skeittionnettomuudessa.

Marshall ei suinkaan ollut Metallican ainoa vaihtoehto tuuraajaksi vaan bändi kutsui ystäviään ja muita tuttuja koesoittotilaisuuksiin. Koesoitoissa kävi muun muassa Overkill-yhtyeessä tuolloin soittanut Bobby Gustafson sekä Sepulturan Andreas Kisser, joka muisteli koesoittotilaisuutta Death Angelin Ted Aguilarin kanssa jutellessaan. Kisserin mukaan oli todella lähellä, että pesti olisi mennyt hänelle – hän oli toinen koesoittojen kahdesta ”finalistista”.

Sacred Reichin Phil Rind, (silloisen Metallica-basisti) Jason Newstedin hyvä ystävä, on minunkin ystäväni ja molemmat rakastamme Metallicaa. Taisimme olla Philin kanssa niitä harvoja, jotka puolustivat bändiä, kun ’Black Album’ tuli. Thrash-tyypit olivat, että jaha, he myivät itsensä, mutta me puolustimme heitä”, Kisser kertoo.

”Newsted soitti minulle, että hei, olemme Denverin Coloradossa, kiinnostaisiko tulla koesoittoihin. He kutsuivat tyyppejä Metallica-coverbändeistä ja ystäviään, mikä oli mielestäni upeaa. Metallica on iso, koska he ovat sitä joka suhteessa – myös asenteeltaan. He oikeasti katsoivat kaikki mahdolliset kortit ja kutsuivat mukaan myös minut, brasilialaisen kitaristin.”

”Otin Charvel-kitarani ja lensin Coloradoon. Limusiini odotti minua ja ajoimme suoraan bändin treenikämpälle. (Metallica-kitaristi) Kirk Hammett tuli minua ensimmäisenä vastaan ja kyseli, onko kaikki hyvin. Kuuntelin, kun jotkut tyypit soittelivat ja sitten oli minun vuoroni. Kumma kyllä tunsin oloni hyvin rauhalliseksi. He tekivät oloni kotoisaksi. Muistaakseni soitin ensimmäiseksi Enter Sandmanin ja se meni täydellisesti. Jopa bändin teknikot olivat ihmeissään ja sanoivat kuunnelleensa ulkopuolella.”

”Tulin vielä seuraavana päivänä finaaleihin. Siellä olimme vain minä ja John Marshall, mikä itsessään oli minulle voitto vaikken lopulta saanutkaan pestiä. Uuden levyn biisit olivat minulle vielä liian uusia enkä osannut esiintyä tarpeeksi. John Marshall oli valmis, hän oli amerikkalainen ja heidän hyvä ystävänsä ja näin. Mutta he joutuivat treenien jälkeen pitämään palaverin ja oikeasti miettimään asiaa. Oli siis todella, todella lähellä, että olisin päässyt mukaan heidän ja Guns N’ Rosesin yhteiskiertueelle, joka oli ihan uskomaton.”

Kisser on pysynyt Metallica-muusikoiden ystävänä ja sanoo olevansa tyytyväinen jo pelkkään koesoittokokemukseen. Tuolloin parikymppiselle brasilialaiskitaristille oli unelmien täyttymys päästä soittamaan esikuviensa kanssa.

”Rind tiesi, että osaan soittaa paljon Metallicaa, mutta Metallican kanssa soittaminen oli jotain aivan muuta, haha! On eri asia mennä kämpille ystävien kanssa ja paukuttaa Seek & Destroyta menemään – mutta kun paikalla on Lars (Ulrich, Metallica-rumpali), joka on, että: ’Joo, ei soiteta Seek & Destroyta. Soitetaan The Shortest Straw’, niin…” Kisser naurahtaa.

”Soitimme ainakin Straw’n, Onen, Nothing Else Mattersin, Enter Sandmanin… Jo pelkkä asian muisteleminen saa ihoni kananlihalle.”