Musta surma, paiseruttopandemia, saapui Oslon seudulle vuonna 1348 ja tappoi yli puolet norjalaisista seuraavan parin vuoden aikana. Viisi ja puoli vuosisataa myöhemmin Norjan historiasta, mytologiasta ja saagoista kiinnostunut Theodor Kittelsen (1857–1914) piirsi lyijykynällään kuvituksen Musta surma -kirjan sivuille. Vajaan vuosisadan kuluttua lapsen perspektiivistä piirretyt makaaberit kuvat tarjosivat inspiraatiota Burzumille ja monille muille.
Hvis lyset tar oss -albumin (1994) kannesta löytyvä, tien poskeen lintujen nokittavaksi tuupertunut kerjäläinen on osa Kittelsenin Musta surma -sarjaa. Mustan surman keskeinen hahmo on Kittelseniä kiehtonut huonoryhtinen Pesta-vanhus, jonka syvälle kalloon uponneet silmät hehkuivat ilkeää valoa. Nämä synkät kuvat löytyvät Ateneumin Tarujen kansat -näyttelystä ja niiden on helppo kuvitella inspiroivan myös nykypolvia mustan taiteen tekemisessä.
Kittelsenin tuotteliain kausi ajoittuu edellä mainittujenkin teosten lailla 1800–1900-lukujen taitteeseen. Pelkkää kuolemaa Kittelsen ei piirtänyt, vaan hänet tunnetaan kenties parhaiten satuhahmoja – kuten peikkoja, näkkejä ja jääkarhukuninkaita – ja luontoa unenomaisesti kuvaavista teoksistaan. Kittelsenin fantasiamaailman kiehtovuutta ja jännittävyyttä on entisestään korostettu pimeäksi jätetyillä Ateneumin salien nurkilla ja hämärällä valaistuksella.
Kittelsen maalasi myös öljyväreillä, josta komeimpana osoituksena 1891 maalattu omakuva. Tuima ja määrätietoinen katse porautuu katsojan kalloon, ja vaikka siinä ei ole juurikaan samaa kuin Varg Vikernesin kirkkaan sinisten silmien loisteessa, voisivat miehet olla muilta piirteiltään sukua toisilleen.
Suomi on edustettuna Tarujen kansat -näyttelyssä Kittelsenin rinnalla kotimaisen symbolismin mestarin Hugo Simbergin (1873–1917) kansansatujen ja maaseudun metsämaisemiin vievillä pienoisakvarelleilla. Ihmiset joutuvat Simbergin teoksissa tekemään vaikeita valintoja enkelien ja pirujen johdattamina. Kuolema on alati läsnä luurangon hahmon ottaneena.
Tarujen kansat -näyttely esillä 27.9.2015 asti Ateneumissa.