”The Halo Effectissä on kyse vanhojen frendien luonnollisesta yhteenliittymästä” – haastattelussa Mikael Stanne

Göteborg tunnetaan melodisen death metalin mekkana, ja kaupungin tunnetuin kasvatti on In Flames. Melodödön kuningassarjan tuorein nimi on puolestaan The Halo Effect, joka koostuu – kuinkas muuten – In Flamesin entisistä jäsenistä.

15.10.2022

Elokuun alkupuolen kuuma päivä on pimentynyt jo tunteja sitten. Parin vuoden pakottavan tauon jälkeen juhlittavan Wacken Open Airin pitkä perjantai alkaa vedellä viimeisiään, mutta maailman suurten metallitapahtumien harvalukuiseen joukkoon pitkään kuuluneen festivaalin hihasta löytyy vielä yksi valttikortti.

Tämän tummanpuhuvan pataässän nimi on The Halo Effect, ja päälavalla esiintyvä yhtye tarjoaakin todella komean esityksen Wackenin monikymmentuhatpäiselle yleisölle. Mutta hetkinen: The Halo Effect Wackenin suurella lavalla illan päätteeksi? Mistä oikein on kysymys?

Yhtyeen nimi saattaa kalskahtaa vielä oudolta, mutta bändin kokoonpanon vilkaiseminen saattaa muuttaa ajatusmaailmaa. Laulaja? Mikael Stanne. Kitaristit? Jesper Strömblad ja Niclas Engelin. Basisti? Peter Iwers. Rumpali? Daniel Svensson. Näitä herroja yhdistää se, että jokainen heistä on soittanut jossakin vaiheessa In Flamesin riveissä.

Yhtyeen setti koostuu keikkahetkellä vielä julkaisemattoman Days of the Lost -debyyttialbumin materiaalista, eikä yleisömassan vastaanotto jätä tilaa spekulaatioille: The Halo Effect on noussut kertaheitolla melodisen death metalin kirkkaimpaan kärkeen.

Kaikki on siis paremmin kuin hyvin? Ei aivan, sillä orkesterin taivaalla vaeltaa myös tummempia pilviä. Kun yhtye soitti debyyttikeikkansa Sweden Rock Festival -tapahtumassa kesäkuun alussa, Jesper Strömblad kipusi estradille muun ryhmän kanssa, mutta sen jälkeen maineikasta kitaristia ei ole nähty The Halo Effectin livekokoonpanossa.

– Lienee sanomattakin selvää, että haluaisimme Jesperin olevan mukana jokaisella keikalla, mutta asiat eivät aina mene toivotulla tavalla. Täytyy pistää kehuja The Hauntedin Patrik Jensenin suuntaan, sillä hän on tuurannut Jesperiä mielettömän hienosti, Stanne kertoo Wackenin backstage-alueella.

Strömbladin poissaolo johtuu hänen pitkästä taistelustaan kuningas alkoholin kuristusotetta vastaan. 

– Jesper on todennut, ettei hän pysty osallistumaan keikkatouhuihin tällä hetkellä, mutta toki tilanne saattaa muuttua tulevaisuudessa, Stanne lisää.

Pitänee muistaa, että asiat voisivat olla paljon huonomminkin.

– Joo! Kun yhtyeen ensimmäinen Saksan-keikka soitetaan Wackenin päälavalla, ainakin jotain on tehty oikein, laulaja nauraa.

Halvinta mahdollista kaljaa

Unohdetaan Wacken Open Airin kirkkaat parrasvalot ja hypätään hieman vaatimattomimpiin ympyröihin. The Halo Effectin juuret alkoivat nimittäin itää jo 1980-luvun loppuhetkillä, vaikka tulevan yhtyeen jäsenet eivät sitä silloin toki tienneetkään. 

– Törmäsin Jesperiin ensimmäisen kerran Valvet-nimisen klubin ulkopuolella. Vuosi taisi olla 1988. Valvetissa järjestettiin kaikenlaisia underground-keikkoja, ja jos jotakin ylipäänsä tapahtui, olimme paikalla juomassa halvinta mahdollista kaljaa. Tässä tapauksessa ”me” tarkoittaa ehkä kahtakymmentä göteborgilaisnuorukaista, joiden pää oli mennyt sekaisin Slayerin, Kreatorin, Deathin ja kumppanien takia, Stanne kertoo.

– Siinä hurahti vuosi tai pari, ja sitten jo tunsinkin kaikki kaupungin underground-hahmot. Hauskinta oli tajuta, että monet asuivat saman bussilinjan varrella eteläisen Göteborgin suunnalla. Minun perheeni kotitalo oli päättärin lähellä, ja samalta pysäkiltä nousi kyytiin Grotesquen riveissä tuolloin vaikuttanut Tomas Lindberg. Seuraavalta pysäkiltä autoon hyppäsivät Niklas Sundin, Martin Brändström ja Anders Jivarp – kaikki bändikavereitani Dark Tranquillityn riveistä. Seuraavalta stopilta mukaan kipusivat At The Gatesin Anders ja Jonas Björler sekä monien klassisten levynkansien luoja Kristian ”Necrolord” Wåhlin.

– Busseista puheen ollen… Koko Göteborg-skenen alkuräjähdys liittyy pitkälti alkukesään 1990, kun lähdimme porukalla katsomaan Morbid Angeliä ja Pestilenceä Bergslagsrocken-tapahtumaan Fagerstaan. Meitä kuljettaneen dösän sisälle oli ahtautunut kaikkien tulevien Göteborg-bändien jäsenten lisäksi muun muassa Darkthronen ja Dissectionin kavereita. Fagerstassa oli todella paljon yleisöä, ja me kaikki ymmärsimme, että death metalista on tulossa suuri juttu.

Ei siis ole mitenkään yllättävää, että Jesper Strömblad perusti In Flamesin vuonna 1990. 

– Ei todellakaan! Pitää kuitenkin muistaa, että Jesper soitti ennen In Flamesiä muun muassa Desecratorissa ja Ceremonial Oathissa, ja minulla oli jo silloin tapana hengailla heidän treenikämpällään.

– In Flames sai hiljalleen tuulta purjeiden alle, ja eräänä päivänä Jesper pyysi minua heidän ensimmäisen demonsa solistiksi. Suostuin saman tien, ja lopulta hoidin myös Lunar Strain -debyyttilevyn [1994] lauluosuudet. Sitten lähdimme eri teille, sillä Dark Tranquillity alkoi viedä enemmän ja enemmän aikaani. Minun ja Jesperin ystävyys ei tietenkään koskaan päättynyt.

Miten tapasit aikoinaan muut The Halo Effectin jäsenet?

– Daniel on minua hieman nuorempi, mutta hän sattui olemaan samalla luokalla pikkuveljeni kanssa. Broidini toki kertoi metallia diggaavasta kaveristaan, ja kohta minäkin tunsin Danielin. 

– Peter taas on Anders Iwersin pikkuveli, ja Anders soitti muun muassa Ceremonial Oathissa. Myös Peter diggasi metallia, ja totta kai hän hengaili kaikenlaisilla treenikämpillä meidän muiden tapaan. 

– Niclas puolestaan on ollut kehissä aina ja soitti esimerkiksi paikallisessa Sarcazm-yhtyeessä jo 90-luvun taitteessa. Tutustuimme toisiimme… luultavasti Valvetin pihalla ennen Carcassin tai jonkun muun mahtavan bändin keikkaa! 

Valtavan innoissaan 

Hypätäänpä sitten vuoteen 2020, jonka eräänä päivänä Mikael Stannen puhelin soi vaativasti. 

– Se oli Niclas, joka kertoi kirjoittaneensa muutamia uusia biisejä. Hän lisäsi, että koko homman ideana on pitää hauskaa vanhan liiton melodisen death metalin merkeissä ja kumartaa menneiden aikojen hienoudelle. Dark Tranquillityn Moment-albumi oli tuolloin työn alla, ja vaikka minulla oli kädet täynnä hommia, halusin ehdottomasti lähteä mukaan, Stanne kertoo. 

– Niklas lähetti minulle kolmen biisin demon, ja yksi sen kappaleista oli Shadowminds. Vakuutuin saman tien. Seuraavaksi nauhoitin näihin aihioihin raakalauluja ja Niclas diggasi kuulemastaan. Homma alkoi edetä toden teolla. 

Miten muut jäsenet liittyivät The Halo Effectin riveihin? 

– Peter otti minuun jossakin vaiheessa yhteyttä. Hän kertoi kuulleensa Niclaksen kanssa tekemiämme demoja ja pitäneensä materiaalista. Sitten hän kertoi myös Danielin ja Jesperin olevan kiinnostuneita… Siinä vaiheessa olin melkein pudota penkiltä, sillä koko juttu nousi ihan uudella tasolle. Olin vain tehnyt hätäiset lauluaihiot pariin demobiisiin, ja yhtäkkiä meillä oli kasassa mahtava ryhmä! 

– Ryhdyimme käymään materiaalia yhdessä läpi. Kuten kerroin, Niclaksella oli jo muutamia varhaisia biisejä, mutta sovitimme kaikki kappaleet uudelleen koko bändin kanssa. Sen jälkeen aloimme katsoa tuoreita aihioita koko ryhmällä… Ja voihan hemmetti, että homma alkoi toimia hienosti. Niclas ja Jesper ovat tunteneet toisensa vuosikymmenten ajan, mutta eivät ole aikaisemmin soittaneet yhdessä. Yhteinen sävel löytyi heti. Olisin voinut istua loputtomiin treenikämpällä ja katsoa heidän työskentelyään. Toinen toistaan komeampia biisejä tuntui syntyvän melkein liukuhihnalta. 

– Näihin aikoihin maailmanlaajuinen koronatilanne oli pahimmillaan, eikä meillä ollut muuta kuin aikaa, sillä kaikki kiertueet olivat tietenkin peruuntuneet. Olimme valtavan innoissamme tästä uudesta jutusta ja käytimme todella paljon aikaa biisien parissa. 

Osa Days of the Lost -albumin materiaalista tuo todella vahvasti mieleen vuosituhannen vaihteen In Flamesin. Se ei varsinaisesti yllätä, mutta oliko tämä myös yksi musiikillisista tavoitteistanne? 

– Usko tai älä, mutta ei ollut. Tai no, emme ainakaan puhuneet aiheesta suoraan, Stanne naurahtaa. 

– Eiköhän tällainen musiikki kumpua kaikista tämän yhtyeen tyypeistä niin syvältä, että mikäli haluaisimme tehdä jotakin muuta, meidän täytyisi yrittää todella kovasti! 

Mitä ajattelet superyhtye-tittelistä? Lienee melko turvallista veikata, ettei termi jää musiikkimedioilta käyttämättä. 

– No, arvaapa kahdesti? Stanne tokaisee sarkastisesti. 

– En tietenkään voi kieltää ketään kutsumasta meitä superkokoonpanoksi, nimibändiksi tai joksikin vastaavaksi, mutta The Halo Effectissä on kyse vanhojen frendien luonnollisesta yhteenliittymästä. Minä ja Niclas emme todellakaan miettineet, että kysytäänpä Jesper, Peter ja Daniel mukaan, että saadaan levyn kanteen ”ex-In Flames -members” -tarra. Kuten kerroin, he kuulivat meidän ideoitamme ja halusivat hypätä kelkkaan. Jos kaverit ovat soittaneet aikaisemmin joissakin muissa yhtyeissä, niin minkäpä sille mahtaa! 

Miten levytyssopimus Nuclear Blast Recordsin kanssa syntyi? 

– Lafkan A&R-päällikkö Jens Prüter on vanha tuttumme. Hän sattui kuulemaan joitakin varhaisia kappaleitamme ja päätimme aloittaa yhteistyön. 

Bensaa liekkeihin 

Mikael Stanne on ehtinyt sanoittaa reilun kolmenkymmenen vuoden mittaisella urallaan kappaleen jos toisenkin. The Halo Effectin tekstimaailma on kuitenkin aika lailla oma lukunsa. 

– Kun sain Moment-levyn tarinat valmiiksi, aloin miettiä The Halo Effectin tekstien kulmia. En tietenkään halunnut tehdä uudelle yhtyeelle samanlaisia tekstejä kuin Dark Tranquillitylle, Stanne sanoo. 

– Sitten minulla välähti… Jos The Halo Effectin musiikki kerran kurkottaa kohti vanhoja aikoja, miksi en kirjoittaisi sanoituksia samassa hengessä? Tämä oivallus avasi kaikki padot ja tekstejä alkoi tulla tiiviillä tahdilla. 

The Halo Effect on siis toisin sanoen ehta nostalgiatrippi? 

– On ja ei ole. En koe perustavani elämääni tai uraani nostalgian varaan, mutta kyllähän vanhojen hyvien aikojen muisteleminen on toisinaan aivan mahtavaa, Stanne nauraa. 

– Ne hienot illat Valvetin kulmilla, kun death metal -skene alkoi kehittyä… Se oli yksinkertaisesti mielettömän siistiä. Me tunsimme ikään kuin kuuluvamme salaseuraan – meillä oli omat suosikkibändimme, omat fanzinemme ja niin edelleen –, eivätkä tavalliset kaduntallaajat tienneet siitä maailmasta yhtään mitään. Totta kai ihmiset tuijottivat eriskummallisilla logoilla koristeltuja takkejamme kummeksuen ja halveksuen, mutta se vain lisäsi bensaa liekkeihin. Kaikki The Halo Effectin sanoitukset liittyvät enemmän tai vähemmän niihin aikoihin ja muistoihin. 

Stanne pitää pienen tauon ennen kuin jatkaa. 

– Minusta on loputtoman kiehtovaa pohtia esimerkiksi sitä, miten Morbid Angel ja kumppanit pystyivät tekemään minuun aikoinaan niin suunnattoman vahvan vaikutuksen, että olen halunnut tehdä koko aikuisikäni jotain samansuuntaista! 

Uskallanpa arvata, ettei elämäsi suunta ole muuttumassa jatkossakaan. 

– Ei tämä siltä näytä, sillä Dark Tranquillityn kiertuesuunnitelmat ulottuvat jo tässä vaiheessa pitkälle ensi vuoteen. The Halo Effect taas rundaa ympäri Eurooppaa Machine Headin ja Amon Amarthin kanssa alkusyksystä. Meillä on myös uusia biisejä ja kakkoslevyn kasaaminen alkaa jossakin vaiheessa. 

Tiedätkö lainkaan, mitä nykyisen In Flamesin kaverit ajattelevat The Halo Effectistä? 

– Soitin Andersille [Fridén, laulu] ja Björnille [Gelotte, kitara] jo hyvän aikaa sitten ja kerroin tästä jutusta. En toki tiedä heidän keskinäisestä ajatustenvaihdostaan, mutta minulle kaksikko kertoi, ettei heillä ole mitään hampaankolossa The Halo Effectiä vastaan. Miksi olisikaan? In Flames on todella iso bändi ja heillä näyttää pyyhkivän erittäin hyvin. Kyllä metallin kentälle bändejä mahtuu! 

Julkaistu Infernossa 7/2022.

Lisää luettavaa