Against Leviathan, Against the Corruption of Reason! -ep:nne tuli ainakin minulle täysin puskista. Mistä bändissä on kyse?
– Death metal on ollut minulle se rakkain genre, varsinkin soittajana. Vuoden 2020 lopussa olin kuitenkin tyhjän päällä, koska pestini Aeonissa oli juuri päättynyt ja Sotajumala oli lopettanut jo vuosia aiemmin. Kaksi tärkeää bändiä oli siis poissa, rumpali Timo Häkkinen kertoo.
– Kävin niinkin syvissä vesissä, että harkitsin rumpujensoiton lopettamista. Valitsin kuitenkin vaihtoehto b:n eli päätin perustaa oman bändin. Löysin onnekseni nopeasti kitaristin aisapariksi, ja kun kumpikin meistä kutsui mukaan vielä vanhat kaverit, kokoonpanomme oli valmis alta aikayksikön.
– Tässä yhtyeessä on kyse palavasta halusta soittaa riffivetoista, intensiivistä ja raskasta death metalia. Visio on hyvin tarkka, mutta samaan aikaan haluan vaalia tiettyä outoutta ja oman tien kulkemista. Jokaisella jäsenellä on vahvuutensa, joista muodostuu bändin rikkaus.
Musiikkinne on intensiivistä. Kuinka kappaleet saavat muotonsa?
– Kitaristimme Iiro [Illman] ja JP [Rintamäki] ovat toistaiseksi kantaneet päävastuun sävellyksistä. Laulajamme Kalle [Pennanen] vastaa laulusovituksista, minä kannan korteni kekoon rumpusovituksissa ja porukalla hiotaan rakenteita ja yksityiskohtia.
– Asumme kaikki eri paikkakunnilla, mikä ei tietenkään ole optimaalista, mutta se pakottaa panostamaan demotukseen, esituotantoon, oman tonttinsa hoitamiseen, yhteisen ajan hyötykäyttöön ja ihan vaikka viestintään.
Minkälaisista asioista haluatte kertoa sanoituksissanne?
– Punainen lanka on, että jokainen julkaisumme käsittelee valittua teemaa tavalla, joka ei ole yhteiskuntanormien mukainen, Häkkinen määrittelee.
– Yhtyeen nimi juontaa juurensa juuri tästä. Sanat ovat meille hyvin vahvasti osa taidetta, siinä missä musiikkikin. Oli niistä mitä mieltä tahansa, perinteisiksi niitä ei voi haukkua.
Suomenkielinen veto yhdessä kappaleessa tuntuu toimivan mainiosti. Onko teillä aikeita panostaa enemmänkin suomeksi huudettuihin sanoituksiin?
– Aika näyttää. Kalle kysyi sanoituksia tehdessään, että mitäs, jos yhden biisin nimi ja pari riviä sanoja olisi suomeksi. Todettiin, että taiteen ehdoilla mennään, eikä tässäkään asiassa ole sääntöjä. Mitään sen kummempia tietoisia linjauksia ei olla tehty suuntaan tai toiseen, eikä varmaan tehdäkään.
Maailma on täynnä death metalia. Miksi kuulijan tulisi tarttua juuri Unknown Subjectin materiaaliin?
– Tietyntyyppistä death metalia on nimenomaan aivan liian vähän! En todellakaan ole mikään puristi eikä minua kiinnosta väitellä makuasioista, mutta vuodesta toiseen huomaan kuluttavani tietyt levyt puhki. Kuuntelijana kaipaan siis ehdottomasti lisää juuri minulle rakkainta death metalia.
– Nimiä voi droppailla maailman tappiin asti, mutta jos 1990- ja 2000-lukujen Hate Eternal, Cannibal Corpse, Aeon, Decapitated, Morbid Angel ja vaikka Panzerchrist uppoavat, pistä Unknown Subject soimaan.
Julkaistu Infernossa 2/2023.