Oululainen Brüssel Kaupallinen on Kumikamelin ja Lyjykomppanian ohella niitä kotimaan kielellä asiansa esittäviä laatuyhtyeitä, joiden toiminnan soisi jatkuvan maailman tappiin, sanoi suosionjumala asiaan mitä tahansa.
Vuonna 2009 julkaistu Musta polku sai tässä huushollissa osakseen huomattavan määrän kuuntelua ja nyrkinheilutusta. Rautaakin sen tahtiin nousi, perhana, useampi kilo. Hyvä homma, että harrastuksille saadaan nyt uutta ääniraitaa. Tässä onkin päässyt lihaskunto rapisemaan.
Minä olen vihattu ei tuo muutamalla kuuntelulla suuren suurta muutosta ”Suomen Rollins Bandin” tiukasti tamppaavan raskasrockin ilmeeseen. Uusi levy soi ehkä astetta raikkaammin kuin edeltäjänsä, mutta peruspilari jököttää totutun armottomassa metelierektiossa.
Lyriikan kylmiin vesiin on taas kerran mukava hukkua. Olen kehunut solisti Janne Helttusen kulmikkaita tekstejä ennenkin, mutta minkäs tuolle teet, että herran sekavissa mielenmaisemissa tuntee olonsa kotoisaksi.
Ainoa vittumainen asia tässä bändissä onkin, että sitä kuunnellessa tekee aina mieli muuttaa takaisin Pohjois-Pohjanmaalle. No, viimeistään eläkkeellä sitten.
– riekin matti
Levy arvostellaan 25.2. ilmestyvässä Infernossa.